Bruce Lawrence
Hyla orientalis -lajin lehtisammakot lähellä osittain hylättyä Tšernobylin kaupunkia Pohjois-Ukrainassa ovat vaihtaneet väriä viime vuosikymmeninä. Onko tällainen muutos esimerkki silmiemme alla tapahtuvasta evoluutiosta?
Kun alue oli vielä osa entistä Neuvostoliittoa, siellä ollut ydinreaktori tuhoutui katastrofaalisin seurauksin (26.4.1986).
Näyttää siltä, että sammakot reagoivat vapautuneen ionisoivan säteilyn korkeaan tasoon kehittämällä hyvin tumman nahan (aiemmasta kirkkaanvihreästä mustaan/tummanruskeaan). Melaniinipigmentin suurempi pitoisuus nahassa auttaa suojaamaan niitä säteilyltä.1
Tätä muutosta käytetään esimerkkinä luonnossa havaitusta evoluutiosta, mutta se ei selvästikään ole mitään sellaista. Sen kutsuminen ”evoluutioksi” on esimerkki loogisesta virheestä nimeltä ekvivokaatio eli ”valesyöttiansa”, josta CMI on kirjoittanut aikaisemmin.2 Riippumatta siitä, käytetäänkö sitä tietoisena strategiana vai ei, siinä samalla sanalla viitataan eri asioihin merkityseroa selventämättä.
Näin ekvivokaatio toimii
Todellinen vääntö ”evoluutiosta” koskee ”yleistä evoluutioteoriaa”. Toisin sanoen prosessia, jonka väitetään tuottaneen kaiken elämän maapallolle yhdestä alkusolusta, joka itse syntyi elottomista kemikaaleista.3
Tšernobylin4 sammakot eivät kuitenkaan tue tätä mahtipontista väitettä. Sammakoiden värin muutos Tšernobylissä on yksinkertaisesti seurausta luonnonvalinnan (lisääntymisedun) kautta tapahtuneesta sopeutumisesta. Vaaleammat sammakot, jotka sairastuvat tai jopa kuolevat säteilyn vuoksi, eivät saa yhtä paljon jälkeläisiä kuin tummemmat yksilöt, joiden nahassa sattuu jo olemaan enemmän melaniinia. Niinpä tummempien sammakkojen määrä kasvaa enemmän kuin vaaleampinahkaisten, jotka voivat jopa kuolla pois kokonaan.
Tarkemmin sanottuna Tšernobylissä oli sammakkopopulaatio, jonka sisällä jo oli vaihtelua nahan värisävyssä. Joillakin sammakoilla oli hyvin vaalea nahka ja joillakin se oli paljon tummempi. Kun säteily lisääntyi, vaaleat sammakot kärsivät enemmän kuin tummemmat sammakot ja lisääntyivät pienemmällä nopeudella, jos ollenkaan.
Ajan mittaan tummemmat sammakot löysivät pääasiassa vain toisia tummia, paremmin suojautuneita sammakoita, joiden kanssa lisääntyä. Mitä tummempi nahan sävy, sitä parempi suoja. Niinpä tämä prosessi jatkui, kunnes tumman nahan geenit olivat niin yleisiä, että koko populaation nahan väri oli hyvin tumma. Huomaa, että alussa nahan värissä oli suurta vaihtelua ja nyt vaihtelua on paljon vähemmän. Populaatioon ei tuotu mitään uutta. Siinä oli jo valmiina geenejä melaniinin tuottamiseksi. Jos jotain tapahtui, niin populaatio menetti osan geneettisestä monimuotoisuudestaan (vaalean nahan geenit).
Miksi se ei ole evoluutiota
Tummempinahkaiset sammakot syrjäyttämässä vaaleampinahkaisia sammakoita ei ole esimerkki sellaisesta muutoksesta, jota tarvittaisiin oikeuttamaan suuren mittakaavan evoluutiotarina. Meidän kerrotaan kehittyneen kaloista, ja kuitenkin ihmisellä on lukuisia rakenteita ja geenejä, joita kaloilla ei ole. Jotta tällainen muutos tapahtuisi, tarvittaisiin uusia rakenteita, prosesseja ja toimintoja sekä kokonaan uusia geeniperheitä.5 Näillä sammakoilla ei ole kuitenkaan havaittu mitään tällaisia uutuuksia.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Vaaleamman nahan geenien häviäminen populaatiosta on esimerkki luonnonvalinnasta, mutta tällainen muutos ei selvästikään ole evoluutiota sanan varsinaisessa merkityksessä.6 Tämän tapahtuman kutsuminen ”evoluutioksi” on siis parhaimmillaan harhaanjohtavaa ja pahimmillaan petollista. Vaikka se ekstrapoloitaisiin aikakausien mittaiseksi, tällaisella ”alamäkeen kulkevalla” prosessilla ei ole mitään keinoa muuttaa sammakkoeläimiä savusukeltajiksi.
Ovatko mutaatiot voineet vaikuttaa muutokseen?
Mutaatioiden (DNA:n kopioinnissa tapahtuvien virheiden) sanotaan olevan geneettinen polttoaine, jota luonnonvalinta käyttää evoluution eteenpäin viemiseen, koska ne tarjoavat mahdollisuuden geneettisiin uutuuksiin.
Ympäristön säteily tekee mutaatioista todennäköisempiä. Mutta ei ole mahdollista, että tällainen satunnainen muutos voisi tuottaa ”alusta asti” melaniinin valmistukseen tarvittavan biologisen koneiston. Sammakot yleensäkin jo tuottavat melaniinia, joka vihreissä sammakoissa sijaitsee normaalisti niiden nahan monimutkaisen rakenteen pohjapigmenttikerroksessa.
Mutaatio voi joskus johtaa jo valmistettavan aineen ylituotantoon vaurioittamalla ohjausmekanismeja.1 Vaikka tällainen on mahdollista tässä tapauksessa, sellaista väitettä ei ole esitetty. Pikemminkin luonnonvalinnan suosimat tummemman nahan geenit olivat luultavasti jo olemassa populaatiossa.
- Esim. mutaatioiden aiheuttama penisilliiniresistenssi; ks. Batten, D., Antibioottiresistenssi – evoluution todiste? Luominen 29:39–41, 2018; luominen.fi/antibioottiresistenssi. Alkuperäisjulkaisu Creation 39(4):46–48, 2017; creation.com/antibiotic.
- Orizaola, G., et al., Chernobyl black frogs reveal evolution in action, phys.org, 29.9.2022.
- Walker, T., Älä nielaise syöttiä: Epäselvä kielenkäyttö johtaa epäselvään ajatteluun, Luominen 6:5–6, 2008; luominen.fi/syotti. Alkuperäisjulkaisu Creation 29(4):38–39, 2007; creation.com/bait. Ks. englanniksi myös Sarfati, J., Dawkins playing bait and switch with guppy selection; creation.com/guppy-selection.
- Kerkut, G.A. (1927–2004); Implications of Evolution, s. 157, Pergamon, Oxford, UK, 1960; creation.com/kerkut.
- On ehkä ironista, että nimen Tšernobyl alkuosa tulee ukrainan ja venäjän sanasta ’musta’ siellä yleisen mustan ruohokasvin mukaan.
- Halley, K., Evolution: just a change in allele frequencies? 2015; creation.com/evolution-allele-frequencies.
- Ambler, M., Luonnonvalinta ≠ evoluutio, Luominen 14:30–31, 2014; luominen.fi/luonnonvalinta-evoluutio. Alkuperäisjulkaisu Creation 34(2):38–39, 2012; creation.com/natural-selection-evolution.
Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla.
Kuvat sammakoista ©: Germán Orizaola & Pablo Burraco
Muut kuvat ©: creation.com
