Luominen artikkeliarkisto

Gordon Howard

Me kaikki tiedämme painovoimalain, eikö totta? Se auttaa kuuta loiskuttamaan vuorovesiä maapallon ympäri, estää galakseja ajelehtimasta erilleen ja pitää soppasi kulhossa.

Voimme määritellä sen yleisesti kahden kappaleen välisenä vetovoimana tai kuvailla sitä tarkemmin kaavoilla, jotka sisältävät kappaleiden massat, niiden välisen etäisyyden, gravitaatiovakiot ja muut vastaavat, ja sitten käyttää tätä kaavaa auttamaan satelliittien laukaisussa ja siltojen rakentamisessa. Painovoimalakia kutsutaan ”luonnonlaiksi”, koska sitä ei johdeta mistään teoreettisista todisteista, vaan se on yksinkertaisesti lukemattomien havaintojen tulos siitä, mitä ympärillämme jatkuvasti tapahtuu. Lait ovat siis kuvaavia, eivät määrääviä – ne eivät saa mitään tapahtumaan vaan kuvaavat, mitä tapahtuu, aivan kuten kartta ei aiheuta rantaviivan muotoa vaan kuvaa mitä on.

Käytämme kuitenkin painovoimalakia kiinnittämättä siihen huomiota joka kerta, kun toimimme syöttäjänä tenniksessä tai laitamme pyykkiä kuivumaan narulle. Kukaan ei ole koskaan havainnut siihen poikkeusta – se on laki, yhtäjaksoinen ja kiistämätön kaikkina aikoina, kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa, kaukana avaruudessa tai omissa kehoissamme.

Se ei ole kuitenkaan ainoa luonnonlaki. Useimmat meistä ovat ainakin kuulleet termodynamiikan laeista, kaasulaeista, sähkömagneettisen induktion laeista, kemiallisen reaktion laeista, biogeneesin laista ja monista muista. Nämä ovat sisäänrakennettuja maailmankaikkeuden rakenteeseen ja toimintaan sen hämmästyttävän Suunnittelijan toimesta. Jotkut on ilmaistu tieteellisesti lauseilla [teoreemilla], kuten Bernoullin teoreemalla, joka auttaa ymmärtämään kaasuttimien toimintaa.¹ Näitä lakeja ei voi kiertää, eivätkä ne keskeydy tai muutu elävissä olennoissa.

Kuka haluaisi kiertää luonnonlait? No, kuten käy ilmi, kenen tahansa, joka tahtoo yrittää selittää maailmankaikkeuden ja elämän alkuperän ilman Jumalaa, täytyy yrittää kertoa tarina, joka kiertää vähintään yhden luonnonlain ja tavallisesti useita. On mielenkiintoista, että sellainen henkilö voi vaatia, että kaikki täytyy selittää luonnonlakien avulla ilman yliluonnollista väliintuloa, koska tämä oikeastaan kumoaa itsensä – niin ei voi tehdä.

Katsotaan joitakin yleisluontoisia tapauksia

Maailmankaikkeuden synnyn uskotaan yleisesti alkaneen ”alkuräjähdyksestä”. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että harva vakavasti otettava kosmologi² itse asiassa puhuu alkuräjähdyksen hetkestä. Sen sijaan he puhuvat ainoastaan hetkestä alkuräjähdyksen jälkeen. Syy tähän on se, että teoria oikeastaan vaatii meitä uskomaan kaiken maailmankaikkeudessa ilmestyneen yhtäkkiä, ei jostain pisteestä, vaan ei mistään. Muuten se ei ole selitys minkään alkuperälle. Monet ihmiset eivät ymmärrä, että pisteelle, josta kaikki, tämän teorian mukaan, olisi oletetusti saanut alkunsa, ei itselleen ole mitään selitystä, koska ajatus uhmaa kaikkein perustavinta laatua olevaa luonnonlakia – lakia aineen/energian häviämättömyydestä: ainetta/energiaa ei voi luoda eikä tuhota. Useimmat muut teoriat maailmankaikkeuden ’alkuperästä’ olettavat jotain jo olleen olemassa.³ Siten vain yliluonnollinen luominen voi selittää maailmankaikkeuden yhtäkkisen ilmestymisen ’ei mistään’,⁴ ja vain yliluonnollinen luominen voi selittää sen tosiasian, että tämä luonnonlaki on ylipäänsä olemassa. Muuten maailmankaikkeuksia voisi putkahdella esiin sattumanvaraisesti milloin vain.

Ateistiset yritykset selittää elämän alkuperä elottomista kemikaaleista luhistuvat myös luonnonlakiin. Tämä johtuu siitä, että kemiallisen reaktion lait hallitsevat sitä, miten aineet yhdistyvät kemiallisesti. Vaikka usein lainatut Millerin, Ureyn ja muiden kokeet olisivat osoittaneet jotakin realistista ’varhaisesta maasta’, ajatus siitä, että seurauksena saadut aminohapot muodostaisivat proteiineja valtameressä tai järvissä ja lammissa, uhmaa näitä kemian lakeja.⁵ Tämä johtuu siitä, että reaktiossa, jossa aminohapoista muodostuu proteiini, syntyy vettä sivutuotteena, mutta reagoivien aineiden pitoisuuksia koskevan kemian lain mukaan proteiini hajoaa uudestaan, jos paikalla on ylimääräistä vettä.^6,7 Proteiinit eivät siksi voi koskaan kasautua tällaisissa vetisissä ympäristöissä eivätkä varmasti pysyä tarpeeksi kauan muodostaakseen vahingossa elävän rakenteen – mikään ”alkuliemi” ei voi synnyttää elämää ”luonnollisesti”.

Myös todennäköisyyden lait toimivat yhdessä näiden kemian lakien kanssa sitä ajatusta vastaan, että edes yksi hyödyllinen proteiini voisi syntyä sattumalta. Jokainen proteiini on usean aminohapon erittäin tarkoin määrätty ryhmitys⁸, ei ainoastaan järjestyksen puolesta, vaan niiden kaikkien on oltava myös ”vasenkätisiä”. Mikään kemian laeista ei yhdistä tiettyjä aminohappoja mihinkään erityiseen järjestykseen. Niiden järjestys missä tahansa elollisen olennon proteiinissa on yksinomaan huolellisesti harkittujen prosessien määräämä, kuten helmien lankaan pujottaminen halutun kuvion aikaansaamiseksi satunnaisen, tyydyttämättömän sekamelskan sijasta. Siksi ainoastaan Luoja voisi laittaa aminohapot sellaiseen järjestykseen ja muotoon, joka vaadittiin ensimmäisten elollisten olentojen proteiineja varten. Luonnonlaki sanoo, että se ei ole voinut tapahtua ”luonnollisesti”.

Tämän lisäksi on olemassa ”biogeneesi laki”. Sen mukaan elämää syntyy vain elämästä. Oletko sinä (tai kukaan, josta olisit kuullut) koskaan nähnyt yhtään elävää olentoa, jolla ei olisi ”äitiä”? Sinä tulit äidistä, vihannekset, joita söit päivälliseksi, kasvoivat siemenistä, ja bakteerit paksusuolessasi tulivat toisten bakteerien jakautumisesta. Yhtään poikkeusta ei ole koskaan havaittu. Oletukselle, että biogeneesin lakia voidaan uhmata, ei ole tieteellistä näyttöä. Siitä huolimatta naturalistit väittävät elämän alkaneen itsestään ”luonnollisesti”, ilman ”äitiä”, ja ilman Jumalaa. Kuinka näin voi olla?

Monien luonnonlakien joukosta, joita voisimme tutkia, informaatio on kaikista paljastavin.⁹ Informaatioteoreemat (helposti havaittavia luonnonlakeja) kertovat meille yksiselitteisesti, että informaatiota ei voi syntyä aineesta ajan ja sattuman vaikutuksesta. Informaatioon tarvitaan älyllinen lähde, jolla on älykkyyden lisäksi myös tahto. Silti jokainen kehomme solu pitää sisällään tuhatta kirjaa vastaavan määrän informaatiota, jonka pakkaamistiheyttä ei voi enää kasvattaa, koska se on jo molekyylitasolla. Mistä se tuli? Se on voitu suunnitella vain yliluonnollisesti.

Mutta onko supranaturalisteilla [suom. toim. huom. henkilö joka uskoo yliluonnolliseen] (luomiseen uskovilla) sitten sama ongelma, sillä myös ihmeet ’rikkovat luonnonlakeja’? Ei suinkaan. Ihmeet ovat todellisuudessa lisäyksiä luonnonlakiin.¹⁰ Esimerkiksi Arkhimedeen laki nosteelle ilmaisee, että fluidin (eli nesteen tai kaasun) nostevoima on saman suuruinen ja vastakkainen sen syrjäyttämän nestemäärän painolle. Täten, jos kappale on tiheämpi kuin neste, sen painosta johtuva alaspäin suuntautuva voima on suurempi kuin nosteesta johtuva ylöspäin suuntautuva voima, ja kappale uppoaa. Tästä laista johtuen jotkut skeptikot väittävät, ettei Jeesus olisi voinut kävellä veden päällä.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että merestä jotakuta pelastava helikopteri rikkoo myös tätä lakia? Ei; helikopteri varustaa systeemin, johon kuuluu henkilön paino ja meren noste, lisävoimalla. Luojana Jeesus (Joh. 1:1-3) on yhtä lailla voinut käyttää lisävoimaa.

Materialistiset vastalauseet ihmeille ovat täten merkityksettömiä, sillä, kun Jumala tunnustetaan, maailmankaikkeus ei ole enää suljettu systeemi. Hänen yliluonnollinen väliintulonsa on ilmeisen tärkeää luomiselle ja muille ”ihmeille”. Tavallisesti Jumala kuitenkin ylläpitää maailmankaikkeuttaan luonnonlakien avulla, kuten niiden, joista olemme keskustelleet. Itse asiassa alun perin juuri käsitys lakeja tekevästä Jumalasta johti ajatukseen luonnonlaeista – modernin tieteen syntyyn.¹¹

Raamattu sanoo: ”Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa (Room. 1:20).” Se on ”hänen teoissansa”, missä näemme keskustelemamme luonnonlait toiminnassa. Ne, jotka yrittävät selittää maailmankaikkeuden ilman Jumalaa, kohtaavat sen ylipääsemättömän ongelman, että nämä lait, jotka ovat helposti niin teistien kuin ateistienkin havaittavissa, kiistävät itse jokaisen ”luonnollisen” selityksen maailmankaikkeuden ja elämän alkuperälle. Ne kertovat meille yksiselitteisesti: meidän alkuperämme on yliluonnollinen, luonnollisesti.

GORDON HOWARD, Humanististen tieteiden kandidaatti, A.Mus.A. (palkittu musiikkidiplomilla),
on kokenut lukion opettaja, joka on koko elämänsä ajan ollut kiinnostunut useimmista tieteen haaroista ”kansantajuisella” tasolla ja erityisesti silloin, kun ne koskevat Raamatun totuutta.