Miksi Jumala valmisti Eevan Aadamin kylkiluusta? Jumalahan olisi niin halutessaan voinut helposti tehdä Eevan maan tomusta.
Russell Grigg
Miksi Jumala valmisti Eevan Aadamin kylkiluusta? Jumalahan olisi niin halutessaan voinut helposti tehdä Eevan maan tomusta. Hän teki Aadamin sillä tavoin (1. Moos. 2:7), samoin kuin ”kaikki metsän eläimet” ja ”kaikki taivaan linnut” (1. Moos. 2:19). Miksi siis Eeva rakennettiin eri tavalla? Ehkä Jumalan tarkoitus oli antaa meille tietoa sekä Aadamin ja Eevan että ”viimeisen Aadamin”, Herran Jeesuksen Kristuksen tehtävistä (1. Kor. 15:45).
Ensimmäinen ”ei hyvä” -toteamus
Ennen kuin Jumala loi Eevan, Hän sanoi: ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva” (1. Moos. 2:18). Luomiskertomuksen lukijan pitäisi järkyttyä tästä toteamuksesta, sillä tähän asti Jumala oli aina todennut luomistyönsä ”hyväksi” sitä tarkasteltuaan, kuten odottaisimme asian olleenkin ennen syntiinlankeemusta. Ihmisen yksinolo oli ensimmäinen ”ei hyvä” asia, joka vaati ratkaisun.
Jumala loi siis Eevan avuksi, ”joka on hänelle sopiva” (1. Moos. 2:18b). Sana ”avuksi” (hepreaksi ezer) ei viittaa vähäisempään rooliin tai arvoasemaan, vaan erilaiseen tehtävään. Eevasta tuli Aadamin työtoveri, miehen täydentäjä. Jumala käyttää samaa sanaa meitä auttaessaan, esimerkiksi psalmeissa 33:20 ja 121:1–2. Itse asiassa tähän perustuu raamatullinen nimi Asarja = Jumala on auttanut. Kun Eeva esiteltiin Aadamille, tämä sanoi: ”Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu”1 (1. Moos. 2:23). [Toim. huom. Mies on englanniksi man ja nainen woman; hepreaksi mies on אִישׁ (ish) ja nainen אִשָּׁ֑ה (isha) eli ”miehetär”.]
”Yhdeksi lihaksi” tulemisen merkitys
Oliko Eevan rakentaminen Aadamin kylkiluusta todella välttämätöntä? Calvin totesi: ”Jos sukupuolet olisivat olleet peräisin eri lähteistä, tämä olisi mahdollistanut joko molemminpuolisen ylenkatsonnan tai kateuden tai kilpailun.”2 Hän jatkoi: ”Aadamista otettiin pois jotakin, jotta hän suhtautuisi suopeammin vaimoonsa, joka oli osa häntä itseään. Sen tähden hän menetti yhden kylkiluistaan;3 mutta sen tilalle hänelle suotiin paljon rikkaampi palkinto uskollisen elämänkumppanin muodossa, sillä nyt hän, joka oli aikaisemmin ollut epätäydellinen, näki tulevansa vaimonsa myötä täydelliseksi.”2
Eevan tuli myös olla Aadamin sukua – jos hänet olisi luotu maan tomusta, hän olisi täysin erillinen luomistyö. Eeva polveutui Aadamista ainutlaatuisella tavalla, sillä hänet rakennettiin Aadamin osasta.
Eevan polveutuminen Aadamista oli välttämätöntä myös siksi, että hän voisi pelastua. Profeetta Jesaja kirjoitti tulevasta Messiaasta, että tämä olisi ”[suku]lunastaja”4 (Jes. 59:20), eli niiden verisukulainen, jotka hän pelastaa. Heprealaiskirje (2:11–18) selittää, kuinka Jeesuksen piti tulla ihmisen kaltaiseksi voidakseen pelastaa ihmiskunnan, mutta ei enkeleitä (eikä liioin tieteiskirjallisuuden olettamia avaruusolioita). Jeesus liittyi Aadamin sukuun ja tuli kirjaimellisesti sukulaiseksemme, ollakseen koko ihmiskunnan perheenjäsen (Luuk. 3:23–38).5 Jos kaikki ihmiset eivät polveutuisi Aadamista, tämä elintärkeä yhteys sukulunastajaan katkeaisi. Tai päinvastoin: jos nykyään eläisi ihmisiä, jotka eivät polveudu Aadamista, he eivät olisi Aadamin kautta sukua Kristukselle eivätkä voisi pelastua. Kumpikin tilanne on raamatullisesti mahdoton.6
Vastuu
Ensimmäiseksi ihmiseksi luotu Aadam oli ja on ihmiskunnan kokonaisvaltainen (ja vastuullinen) päämies. Täten hänen asenteensa Jumalaa kohtaan määräsi ihmiskunnan historian kulun. Eeva, joka tehtiin aikajärjestyksessä Aadamin jälkeen ja myös Aadamista, ei kanna Raamatussa tätä vastuuta, vaikka hän söi kiellettyä hedelmää hetkeä ennen Aadamia (1. Moos. 3:6).
Aadam oli se, jota Jumala oli kieltänyt syömästä (1. Moos. 2:16–17), ja Aadam oli Eevan kanssa, kun tämä söi hedelmää (1. Moos. 3:6). Ilmeisesti Aadam ei Eevaa kuitenkaan pidätellyt, välitti vain varoituksen eteenpäin (1. Moos. 3:1–3).7 Synti on perimmiltään halu elää erossa Jumalasta ja kapinoida Häntä vastaan.8 Uudessa Testamentissa ei ainoastaan vahvisteta, että käärme petti Eevan, vaan että Aadamia ei näin petetty (1. Tim. 2:14). Sen tähden näyttää siltä, että Aadam teki tietoisen valinnan olla tottelematta Jumalan käskyä, toisin sanoen tahallinen teko toi esiin synnin, joka oli jo tapahtunut sydämen tasolla (vrt. Matt. 15:19).
Uusi Testamentti ilmaisee, että Aadam kantaa vastuun kuoleman tulosta maailmaan, vertaa 1. Kor. 15:21–22: ”Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.”9 Tämä muistuttaa meitä siitä, että samoin kuin Aadam oli ihmissuvun päämies, Herra Jeesus Kristus on lunastetun ihmiskunnan päämies (Room. 5:12-21,10 Ef. 1:22-23, 5:23).
Miehen ja vaimon roolit Kristus-keskeisessä avioliitossa
Eräs syy Jumalalle asettaa avioliitto on antaa meille kuva Kristuksen rakkaudesta seurakuntaa kohtaan. Miehen ja naisen yksiavioinen avioliitto kuvaa sitä tavalla, mitä kahden miehen tai kahden naisen välinen ”avioliitto” tai mikä tahansa muu järjestely ei voi tehdä.11 Niinpä kun Jeesus opetti avioliitosta (Matt. 19:3–6, Mark. 10:5–9), Hän siteerasi luomiskertomusta, jota hän piti todellisena historiana (1. Moos. 1:27, 2:24).12
Lisäksi Raamattu antaa miehelle ja naiselle täsmälliset tehtävät avioliitossa. Kattavin ohje on Efesolaiskirjeessä 5:22–33. Aviomiehiä kehotetaan rakastamaan vaimojaan ”niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä” (25–27), ”niin kuin omia ruumiitaan” (28–30), ja ennen muita sitoumuksia (31–33). Vaimoja kehotetaan olemaan omille miehilleen alamaisia ”niinkuin Herralle” (22). Tämä ei ole ristiriidassa Paavalin Galatalaiskirjeen 3:28 opetuksen kanssa, jonka mukaan ”– – ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.”13
Huomaa myös:
Avioliitossa on tarkoitus luopua vanhemmista ikään kuin meillä ei olisi heitä (vertauskuvallisesti puhuen), sillä Aadamilla ja Eevalla (kirjaimellisesti ja historiallisesti) ei todellisuudessa ollut vanhempia.
Avioliiton ihanteellinen tarkoitus on, että olisimme läheisiä, kuin ”yksi liha” (vertauskuvallisesti puhuen), sillä Eeva oli peräisin Aadamin lihasta (kirjaimellisesti ja historiallisesti).
Haavasta rakennettu morsian
Kun Jumala rakensi Eevan Aadamin kyljestä, 1. Mooseksen kirjan 2. luvun jakeissa 21–23 kerrotaan kuinka Jumala vaivutti Aadamin raskaaseen uneen. Siten Eeva, Aadamin tuleva morsian, syntyi hänen kylkensä haavasta (kirjaimellisesti ja historiallisesti).
Kun Jeesus, viimeinen Aadam (1. Kor. 15:45), kuoli ristillä, Hänen kylkensä puhkaistiin keihäällä, profetian täyttymyksenä (Joh. 19:34, 36–37; Sakarja 12:10). Tämä tapahtui välittömästi Hänen kuolemansa jälkeen – kuoleman, josta tuli välttämätön ensimmäisen Aadamin synnin tähden. Syntien vuoksi uhratun Jumalan Karitsan (Joh. 1:29) kyljestä vuoti kallisarvoinen veri (1. Piet. 1:19), joka pesee pois uskovien synnit.14 Nämä uskovat tulevat muodostamaan Kristuksen morsiamen, seurakunnan. Vertauskuvallisesti puhuen seurakunta, Kristuksen tuleva morsian, ”syntyi” ikään kuin keihään puhkaisemasta haavasta Hänen kyljessään.
Taivaallinen morsian ja Sulhanen yhdistyvät
Ilmestyskirjassa puhutaan Karitsan hääjuhlasta, kun Kristus palaa voitettuaan lopullisesti kuoleman ja pahan vallan (Ilm. 19:6–9). Hyvä uutinen on se, että vaikka me kaikki olemme tehneet syntiä ”Aadamissa”, ensimmäisessä aviomiehessä, me voimme kaikki olla sovitettuja Jeesuksen Kristuksen, ”viimeisen Aadamin” ja seurakunnan Sulhasen uhrin kautta. Hänen kauttaan me voimme saada syntien anteeksisaamisen, vanhurskauden runsaan lahjan ja siirtyä kuolemasta elämään (Kol. 1:14; Room. 5:17; 1. Joh. 3:14).
- KJV (Kuningas Jaakon käännös). Eräissä [englanninkielisissä] käännösversioissa happa’am tulkitaan virheellisesti aikaan viittaavaksi ja lisätään sana ”lopulta”. Mutta sana pa’am tarkoittaa määräävän artikkelin ha kanssa ”tällä kertaa”, tai Gideon pyytämässä Jumalalta varmistusta ”vielä kerran” (Tuom. 6:39) tai Aabraham neuvottelemassa Jumalan kanssa Sodoman tuhoamisesta ”vielä tämän ainoan kerran” (1. Moos. 18:32).
- Calvin, J. Genesis, Translated and edited by John King, p. 133, The Banner of Truth Trust, 1965.
- Huomattakoon, että Aadam saattoi menettää kylkiluunsa vain väliaikaisesti, sillä ne voivat kasvaa takaisin kirurgisen poiston jälkeen, jos luun ulkokalvo (periosteum) jätetään ehjäksi. Katso Wieland, C., Uudelleenkasvavat kylkiluut: Aadam ja ”puuttuva” kylkiluu, Luominen 2:22–23. Alkuperäisjulkaisu Creation 21(4):46–47, 1999, creation.com/rib.
- Hepreaksi goel, jota samaa sanaa käytetään Ruutin kirjassa yhdestä Jeesuksen esi-isästä, Booaasta (Matt. 1:5).
- Cosner, L., The genealogies of Jesus, creation.com/jesus-genealogies, 25. joulukuuta 2012.
- Tämä osio on muokattu lähteestä Wieland, C., One Human Family: The Bible, Science, Race and Culture, alkaen sivulta 146, Creation Book Publishers, 2011.
- Kirjeitse on tiedusteltu, valehteliko joko Aadam tai Eeva kiellosta olla koskematta puuhun. Parempi selitys kuitenkin on, että Aadam välitti hedelmän syöntikiellon Eevalle ja mahdollisesti lisäsi jotain seuraavanlaista: ”Kuulehan nyt, älä edes koske sitä!”, minkä Eeva tulkitsi Jumalan määräykseksi. Katso [englanniksi] Wieland, C., Did Eve lie before the Fall? creation.com/eve-lie, 17. maaliskuuta 2007.
- Katso s. 7, Grigg, R., Dawkinsin pulma: tapa millä Jumala antaa synnit anteeksi. Alkuperäisjulkaisu Creation 34(1):32–34, 2012, creation.com/dawkins-dilemma.
- Cosner, L., Christ as the last Adam: Paul’s use of the Creation narrative in 1 Corinthians 15, J. Creation 23(3):70–75, 2009; creation.com/1-corinthians-15.
- Cosner, L., Romans 5:12–21: Paul’s view of literal Adam, J. Creation 22(2):105–107, 2008; creation.com/romans5.
- Sarfati, J., One man, one woman: Does the Bible really teach monogamy? Creation 31(4):12, 2009; creation.com/monogamy.
- Wieland, C., Maailman ikä Jeesuksen mukaan, Luominen 13:25–28. Alkuperäisjulkaisu Creation 34(2):51–54, 2012; creation.com/jesus-age-earth.
- Vaikka sukupuolirooleja käsittelevän pohdinnan yksityiskohdat ovat tämän palvelutyön aihealueen ulkopuolella, katso [englanniksi]: Cosner, L., The Bible’s high view of women grounded in the creation account, J. Creation 23(2):53–58, 2009, creation.com/women.
- Vettä, jota kyljestä myös vuoti, voitaisiin pitää elämää antavan Pyhän Hengen kuvauksena, aivan kuten vettä, jota virtasi sauvalla puhkaistusta Hoorebin kalliosta erämaassa (2. Moos. 17:6). 1. Kor. 10:4 kertoo, että ”hengellinen kallio”, mistä juotiin, oli Kristus, joka myös lupasi antaa ”elävää vettä” juotavaksi (Joh. 4:10).
Copyright © Creation Ministries International.
Used with permission. Käytetty luvalla.
Otsakekuva ©: iStockphoto.com/neoblues [muokattu]



