Luominen artikkeliarkisto

Mikko Tuuliranta, heinäkuu 2025

Tämä on täydennystä Luominen-lehden numero 58 (heinä-syyskuu 2025) artikkeliin ”Karvainen Lucy ja alastomuuden alkuperä”. Artikkelissa todetaan mm., että ”Apinoihin verrattuina ihmiset ovat lähes karvattomia – tosin jotkut ovat karvaisempia kuin toiset. Vuosien varrella useat kirjoittajat ovat esitelleet evoluutiotarinoita väitetyn karvattomuuden syyksi.”

Apinoihin verrattuna ihmistä voidaan kutsua alastomaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen olisi karvaton – kaukana siitä. Taivealueita ja hiuksia lukuun ottamatta ihmisen karvapeitettä voidaan ehkä sanoa surkastuneeksi – ainakin siinä mielessä, että ihmisen ihokarvat ovat apinoiden vastaavia ohuempia ja lyhyempiä. Mutta karvattomia me emme ole. Gray´s Anatomyn mukaan ihmisen iholla, paikasta riippuen on 60 – 600 karvaa per neliösentti. Joku vanhempi saattaa muistaa Paula Koivuniemen hittikappaleen ”Tummat silmät, ruskea tukka ... lämpöinen on poskensa nukka ... syrjällään nyt on sydänrukka…” Posken nukka, eli hento, mutta tiheä karvapeite näkyy helposti lähimmäisen kasvoissa takaa tulevaa valoa vasten.

Taivealueiden runsaampi karvapeite suojaa ihoa hiertymiltä ja maseraatiolta eli hautumiselta. Mutta toisaalta jalkapohjissa ja kämmenissä meillä ei ole lainkaan karvoja; niistä olisi vain haittaa ja siellä iho onkin hieman toisenlaista.

Lukion biologia Elämä (WSOY 2005, s.33) kertoo, että: ”Tuttuja ihmisen surkastumia ovat korvanliikuttajalihakset, häntänikamat, kulmahampaat, vilkkuluomi¹ ja karvapeitteen jäänteet.”

Mikään näistä ei ole surkastuma; kaikki ovat tarpeellisia. Erityisesti surkeille karvankohottajalihaksille, niille, jotka saavat ihomme kananlihalle, on naureskeltu. Onkin omituista, että evoluutioteoriaa perustellaan devoluutiolla eli taantuvilla muutoksilla, kun pitäisi olla päinvastoin eli esittää todisteita, jonkin rakenteen kehittymisestä välttävästä hyväksi. The Concise Oxford Dictionary (1992) määrittelee evoluution asteittaiseksi muutokseksi, erityisesti yksinkertaisesta monimutkaiseen muotoon (…esp. from a simple to a more complex form). Tämän perusteella ihminen olisi karvojensa ja häntänikamiensa puolesta taantunut marakatti ja vilkkuluomensa puolesta taantunut matelija (tai lintu). Umpilisäkkeensä puolesta hän olisi rappeutunut jyrsijä, korvan liikuttajalihasten puolesta taantunut jänis ja suoran vatsalihaksensa puolesta muuntunut kala.

Ihollamme on ehkä 2-3 miljoonaa karvankohottajalihasta ja supistuessaan kylmässä ne tuottavat jonkin verran lämpöä. Tärkeämpi funktio niillä on kuitenkin ihon kuivumisen ja sitä kautta infektioiden estämisessä. Talirauhasen erittämä öljy paitsi voitelee ihoa, sisältää myös antimikrobisia aineita. Talirauhasen kanava avautuu karvatuppeen, mutta rauhanen ei voi omien lihasten puuttuessa supistua ja tyhjentyä kuten esim. sappirakko. Talirauhanen sijaitseekin karvatupen ja karvan kohottajalihaksen välisessä haarukassa. (Joissain kuvissa, esim. Wikipediassa se on piirretty väärään paikkaan!) Kun rauhanen täyttyy, lihas venyy ja tarpeeksi venyttyään se supistuu, jolloin sen sisältämä voide purkautuu iholle.

Iho on ihmisen nopeimmin vanheneva kudos; muutokset alkavat näkyä n. 25 vuoden iässä. Vanhenemisen myötä myös karvan kohottajalihakset ja talirauhaset alkavat surkastua. Iho kuivuu, ohentuu ja vaurioituu herkästi.

Karvatupet ulottuvat ihonalaiseen rasvakudokseen. Niiden seinämissä on ainakin kahdenlaisia kantasoluja, jotka aktivoituvat, jos saamme haavan tai palovamman; kantasolut alkavat kasvattaa haavaa umpeen. Jos palovamma ei polta koko ihoa (1. ja 2. asteen vamma), karvatupista alkaa kasvaa uutta ihoa. (Jos iho palaa koko paksuudeltaan, tarvitaan ihonsiirto.)

Lukioasetuksen mukaan lukion tiedeopetuksen tulee perustua tieteelliseen (siis tutkittuun) tietoon. Oppikirjan (Elämä) väite surkastumista evoluution todisteina, rikkoo tätä asetusta. Samoin seuraavan sivun 33 kuvasarja, ”alkioparaati”, joka on kopioitu suoraan Darwinin ”verikoiran” Ernst Haeckelin vuoden 1874 väärentämistä selkärankaisten alkioiden kuvista: Kala, kilpikonna, kana, sika, lammas ja ihminen: ”Yksilönkehityksen samankaltaisuus. Selkärankaislajien alkion- ja sikiönkehityksen alkuvaiheet muistuttavat toisiaan suuresti, mikä selittyy sillä, että niillä on ollut yhteinen kantamuoto” (lihavointi alkuperäinen). Tämä lienee evoluutiobiologi Juha Valsten kynästä (joka on yksi kirjoittajista). Tämä on häpeällistä, sillä jo Haeckelin aikalaiset, kollegat huomasivat, että kuvasarjaa on manipuloitu (josta syystä Haeckel joutui pyytämään tekosiaan anteeksi). Mutta oppikirjoihin ne jäivät kuin täi tervaan. Vasta aivan viime vuosina oppikirjat ovat jättäneet julkaisematta hänen sarjakuvansa. Kuitenkin vielä esim. BIOS 1 (2008 ja 2016, s. 118 ja 147) rinnastaa rotan ja ihmisen alkion valokuvat ikään kuin ne todistaisivat yhteisestä sukuperästä: ”Sekä rotan että ihmisen alkiossa näkyy hännän aihe”. ”Myös alkionkehityksen aikana tapahtuvaa rakenteiden kehitystä käytetään apuna evoluutiotutkimuksissa. Alkionkehityksen alkuvaiheessa eri selkärankaiset muistuttavat toisiaan.”

Kauneus on kuitenkin katsojan silmissä. Joitain yhtäläisyyksiä on, totta kai. Erovaisuuksia on kuitenkin enemmän (vaikka niistä ei puhuta). Vuoden 2021 laitos (LOPS 2021) on jo jättänyt rotat rauhaan. Siitä huolimatta muuan kokenut lukion biologian lehtori totesi kirjasta sen ilmestyttyä: ”Lukion biologian kirja BIOS 1 / LOPS 2021 sisältää tarinankerrontaa, satuja; satukirjan kuvia on huomattavan paljon. Kevyeksi on mennyt.”

Luominen.fi -sivulta löytyy kirjoittamani ja hänen tarkastamansa analyysi ko. olevasta kirjasta (BIOS 1:n analyysi²). Pdf:n voi ladata sieltä ilmaiseksi.

Olemme tehneet asiasta myös kansalaisaloitteen. Esitämme koulujen biologian opetuksen järkiperäistämistä, sitä että oppilaille opetetaan reaalibiologiaa, ja että uusdarvinistinen evoluutio mainitaan vain lyhyesti haaksirikkoon joutuneena valetieteellisenä, historiallisena kuriositeettina (joka vei lääketieteen ja genetiikan harhateille vuosikymmeniksi). Ks. Kansalaisaloite.fi (Koulubiologian uudistaminen ja maailmankatsomuksellisesti neutraali tiedeopetus)³. Allekirjoitusaikaa on 5. joulukuuta saakka.

MIKKO TUULIRANTA, kir. erik. lääkäri