Luominen artikkeliarkisto

David Catchpoole

Eräät akasiapuut (Acacia) tunnetaan siitä, että niissä on asukkaina muurahaisia. Muurahaiset syövät erikoislaatuisia lehdyköiden nipukoita, Beltin osia [engl. Beltian body], jotka koostuvat proteiinista ja rasvasta, ja ne juovat mettä jota tihkuu erityisistä mesiäisistä lehtiruodissa (eli ”pienestä ruodista” lehden ja varren välissä). Malliesimerkissä, jota usein käytetään ”molempia osapuolia hyödyttävästä kumppanuudesta” (tai symbioosista), muurahaiset puolustavat hurjasti kotipuutaan toukkia ja muita mahdollisesti puuta syöviä tunkeilijoita vastaan.

Meksikossa näyttää kuitenkin siltä, että muurahaiset (Pseudomyrmex) joutuvat jakamaan puuasuntonsa kilpailevan kasvinsyöjän kanssa, nimittäin hämähäkin.¹ Bagheera kiplingi on nimetty Rudyard Kiplingin tarinan pantterin mukaan. Pantterit ovat tietysti mestareita hyppimisessä, ja niin on myös tämä hämähäkki – itse asiassa Science Newsin raportti kertoo, että Bagheera kiplingi ”kuuluu isosilmäisten ja atleettisten saalistajien joukkoon, hyppyhämähäkkien heimossa”.² Tutkijat ovat kuitenkin äskettäin yllättyneet huomatessaan, että eräs Keski-Amerikassa elävä, tällaisten hämähäkkien populaatio, on ”pääasiassa kasvinsyöjiä”, ne väistelevät muurahaisten suojavartioita päästäkseen etsimään ruokaa tuoreiden lehtien kärjistä ja toissijaisesti mettä lehtiruodista.¹

140 videoidussa hämähäkkiateriassa tutkijat havaitsivat hämähäkkien syöneen akasiapuun lehtien Beltin osia tai mettä 136 kertaa. Neljässä tapauksessa hämähäkit käyttivät tilannetta hyväkseen ja sieppasivat ohikulkevien muurahaislastenhoitajien kuljettamia muurahaistoukkia, ja söivät ne.

Huolimatta siitä tosiasiasta, että ”puu on täynnä purevia, vihaisia muurahaisvartijoita”, ja että useita satoja hämähäkkejä asuttaa joitain yksittäisiä akasiapuita, nämä hämähäkkieläimet ovat selvästi erittäin tehokkaita pysymään hengissä muurahaisista huolimatta. Kuten Science News sutkautti: ”Nämä kasvinsyöjähämähäkit eivät ole nynnyjä.”² Silti ne ovat todellakin pääasiassa kasvinsyöjiä, ei ainoastaan videoitujen havaintojen perusteella, vaan myös hämähäkkien kudokselle tehtyjen tiettyjen typpi- ja hiili-isotooppianalyysien³ perusteella – tulokset ovat tyypilliset kasvinsyöjille, ei lihansyöjille.

Tiedemiehet ovat tienneet jo jonkin aikaa, että tietyt hämähäkkilajit [engl. species] maistavat ajoittain kasviainesta. Rapuhämähäkkikoiraiden on havaittu siemailevan mettä kukista ja joidenkin hämähäkinpoikasten syövän verkkoon tarttuneita siitepölyhiukkasia.^2,4 Mutta kuullessaan tästä viimeisimmästä ”kasvinsyöjähämähäkki” – löydöstä, erään tiedemiehen reaktio oli tyypillinen: ”Olin kerta kaikkiaan tyrmistynyt.”²

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun eliön, jonka on nykyään luultu tarvitsevan syödä toisia eliöitä selvitäkseen, ruokavalio osoittautuukin koostuvan suurelta osin, tai jopa yksinomaan, kasveista.^5-10 Tällaiset esimerkit voivat tulla yllätyksenä ihmisille, jotka ovat tottuneet ajattelemaan maailmamme olevan vuosimiljoonien ”koira syö koiraa”, ”luonto hampaat ja kynnet punaisina” -prosessien tulosta. Mutta Raamattuun uskoville tällainen ”odottamaton” kasvinsyönti on helposti ymmärrettävissä perintönä ”sangen hyvästä” luomakunnasta jossa kasvinsyönti oli maailmanlaajuinen ilmiö¹¹, vain noin 6 000 vuotta sitten.

DAVID CATCHPOOLE, Filosofian tohtori (kasvifysiologia)
Dr Catchpoole on työskennellyt kasvifysiologina sekä luonnontieteiden opettajana erikoisalanaan tropiikin maatalous ja puutarhatalous. Hän työskentelee kokopäiväisesti  Creation Ministries Internationalille Australiassa.