Luominen artikkeliarkisto

Martin Tampier

Lumikiteet ovat eräitä kaikkein kauneimpia muotoja, joita luonto tarjoaa, eikä ole olemassa kahta samanlaista hiutaletta. Monet evoluutioon uskovat ovat yrittäneet väittää, että atomien rakenteista johtuva kidejärjestyksen syntyminen on todiste siitä, että ”jotain voi syntyä tyhjästä” yksinkertaisesti luonnonlakien vaikutuksesta. Mutta tämän väitteen lähempi tutkiskelu osoittaa, että se ei kestä tieteellistä tarkastelua.

Moderni lumihiutaletutkimus

Monet tutkijat yrittävät kasvattaa omia kiteitään ymmärtääkseen ja ohjatakseen niiden muodostumista. Tämän tutkimusalan sovellutukset ylittävät meteorologian [ilmatieteen] rajat tarkoituksenaan kontrolloida muidenkin kiteiden kuten silikonirakenteiden muodostumista puolijohdeteollisuudessa.

Miksi lumikiteet saavat tällaisen muodon? Vaatiiko se erityistä suunnittelua? Ei, niiden muodon saa aikaan niiden rakenneosien, vesimolekyylien (H₂O) ominaisuudet. Vesimolekyylit ovat V-muotoisia ja polaarisia (eli niillä on sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneet päät). Kun ne liittyvät yhteen kiinteässä olomuodossaan, ne pyrkivät muodostamaan mahdollisimman matalaenergisiä rakenteita¹ eli heksagonaalisesti (kuusinkertaisesti) symmetrisiä kiteitä.² Hiilidioksidi (CO₂) sitä vastoin on lineaarinen ja symmetrisempi molekyyli, joka kiinteässä olomuodossaan muodostaa kuutiomaisia kiteitä (”kuivajäätä”).

...eikö tämä edellytä Luojaa järjestyksen ja suunnittelun mahdollistajana?

Tiedämme nyt, että paitsi lämpötila myös kosteus vaikuttaa kiteiden syntyyn ja muotoon. Kauniit kuusisakaraiset, tähtimäiset kiteet syntyvät lämpimämmässä kuin -3°C. Lämpötiloissa -3°C ja -10°C välillä lumi putoaa pieninä prismoina. Pieniä tähtiä muodostuu jälleen -10°C ja -22°C välillä ja sitä kylmemmässä taas prismoja.

Tutkijat eivät kuitenkaan pysty vieläkään tarkemmin selittämään, miksi lumihiutaleiden muoto vaihtelee niin paljon lämpötilan mukana. Nämä muodot riippuvat vesihöyryn molekyylien yhdistymistavasta kasvavaan jääkiteeseen, ja fysikaaliset tapahtumasarjat, jotka säätelevät kiteiden kasvua ovat monimutkaisia, eikä niitä ymmärretä vielä kovin hyvin.³

Lumihiutaleet - todiste evoluutiosta?⁴

Joskus kehitysopin kannattajat väittävät, että lumihiutaleet osoittavat järjestyksen voivan syntyä epäjärjestyksestä ja monimutkaisempien rakenteiden voivan syntyä yksinkertaisimmista pelkästään aineen luontaisten fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Tällainen päättely jatkuu siten, että elämäkin on saattanut syntyä yksinkertaisista molekyyleistä, jotka ovat itsestään järjestäytyneet siten, että lopulta on syntynyt monimutkaisempia rakenteita ja viimein ensimmäinen elävä solu.⁵

Mutta kiteet ovat kaikkea muuta kuin elävä solu. Ne ovat elottomia rakenteita, jotka ovat syntyneet lämmön menetyksen avulla vedestä, eivätkä ne sisällä enempää informaatiota kuin niiden rakenneosat, vesimolekyylit. Elämän muodot sitä vastoin syntyivät, evoluutioon uskovien mukaan lämpöenergian lisäyksen avulla oletettuun alkuliemeen. Paitsi että nämä tapahtumasarjat ovat hyvin erilaisia, elämä tarvitsee myös uuden informaation (koodin) syntymistä, jotta voitaisiin ottaa komento solun toimintajärjestelmästä ja lisääntymistoiminnoista. Tästä syystä lumikiteiden ja paljon, paljon monimutkaisempien elävien eliöiden välillä ei ole vastaavuutta.

Vielä merkityksellisempää on se, että valkuaisaineiden ja DNA:n järjestelmää eivät saa aikaan niiden rakenneosien, aminohappojen ja nukleotidien [”DNA-kirjainten”] ominaisuudet, niin kuin eivät kirjoitusmusteen molekyylien väliset voimavaikutuksetkaan saa niitä yhdistymään kirjaimiksi ja sanoiksi. Tämän vahvisti Michael Polanyi (1891-1976), Manchesterin (Englanti) yliopiston entinen fysikaalisen kemian professori, joka siirtyi filosofiaan:

”Niin kuin painetun tekstin järjestys on riippumaton paperin kemiasta, samoin on myös DNA-molekyylin emäsjärjestys riippumaton DNA:ssa vaikuttavista kemiallisista voimista. Tämä sekvenssin [DNA:n nukleotidien järjestys] indeterminismi [väite, jonka mukaan todellista satunnaisuutta on olemassa, eikä kaikkea voida selittää syillä] tuottaa minkä tahansa tietyn sekvenssin ilmaantumisen epätodennäköisyyden ja siten mahdollistaa, että sillä on merkitys – merkitys, jolla on määrätty matemaattinen informaatiosisältö...”⁶

"...lumikiteiden ylenpalttinen kauneus ja moninaisuus ovat osoitus Jumalan rakastavasta luovuudesta"

Lumihiutaleet eivät myöskään ole suora todiste luomisesta. Silti voidaan esittää filosofinen väite, jonka mukaan ilman Jumalaa, maailmankaikkeuden ei voisi loogisesti odottaa luovan tällaista järjestystä epäjärjestyksestä.⁷ Kun siis tarkastelemme maailmankaikkeuden järjestystä ja suunnittelua, kuten esimerkiksi kuusikulmaisia lumihiutaleita, eikö tämä edellytä Luojaa järjestyksen ja suunnittelun mahdollistajana?⁸

Tietenkin veden fysikaalisten ominaisuuksien tiedetään olevan välttämättömiä edellytyksiä elämän olemassaololle maapallolla, mikä todistaa Luojasta, joka suunnitteli maailmankaikkeuden ja sen fysikaaliset lait elämälle edullisiksi.⁹ Esimerkkinä lumi, joka muodostaa maan pinnalle eristävän kerroksen suojellen alla olevia kasveja ja eläimiä yläpuolella vallitsevilta paljon ankarammilta lämpötiloilta. Ottaen huomioon, että tämä olisi voitu saada aikaan paljon yksinkertaisimmilla muodoilla, kuten ympyrän tai neliön mallisilla levyillä, lumikiteiden ylenpalttinen kauneus ja moninaisuus ovat osoitus Jumalan rakastavasta luovuudesta tehdessään lumesta, ei ainoastaan todella hyödyllistä, vaan myös kaunista katseltavaa! Jopa evoluution uskovat myöntävät: ”Itsensä voisi saada melkein vakuuttumaan siitä, että lumihiutaleet ovat osoitus yliluonnollisesta voimasta.”⁵

Ei kahta samanlaista?

Itse asiassa pienemmät lumihiutaleet, jotka ovat kuusikulmaisten prismojen muotoisia, muistuttavat aika tavalla toisiaan. Toisaalta suuremmat, tähdenmuotoiset hiutaleet ovat kaikki erilaisia. Ymmärtääksesi miksi, ajattele, miten monella tavalla 15 kirjaa voidaan järjestää hyllyyn. Ensimmäiselle kirjalle sinulla on 15 vaihtoehtoa, toiselle 14, kolmannelle 13 jne. Mahdollisuuksien kokonaismäärä on 15 x 14 x 13... (15!), eli on olemassa yli biljoona tapaa järjestää nuo kirjat. Kiteillä voi helposti olla jopa 100, tai useampia erilaisia piirteitä, joita voidaan yhdistellä eri tavoin siten, että tuloksena on ainakin huikeat 10¹⁵⁸vaihtoehtoa. Tämä on 10⁷⁰ kertaa maailmankaikkeuden atomien määrä!¹

1. Mukailtu lähteestä www.its.caltech.edu/~atomic/snowcrystals/alike/alike.htm.

MARTIN TAMPIER
on ammattilaisinsinööri ja energiakonsultti Quebecin Lavalissa (Kanada). Hän on myös harrastelijavalokuvaaja ja lumoutunut lumihiutaleiden kauneudesta.