Luominen artikkeliarkisto

Russell Krigg

Raamattu kertoo meille, että luomisviikon seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi: ”Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.” (1. Moos. 2:1–2)

Tarkoittaako tämä, että Jumala oli väsynyt luotuaan maan, kasvit, auringon, kuun ja tähdet, kalat, linnut ja maaeläimet, ja tämän jälkeen ihmiset? Tarvitsiko Hänen levätä ja ehkä jopa nukkua saadakseen voimansa takaisin? Ei! Raamattu kertoo meille, että Jumala ei torku eikä nuku (Ps. 121:4). Huomaa, että hepreankielinen sana, joka on tässä käännetty ”levätä” tarkoittaa myös ”lakata”. Jumala siis lakkasi luomasta, tai lepäsi siitä, kuuden päivän jälkeen.

Miksi kuusi päivää?

Saatat ihmetellä miksi Jumala käytti kuusi päivää kaiken luomiseen. Hän ei todellakaan tarvinnut kuutta päivää, saati sitten miljardeja vuosia. Hän olisi voinut tehdä kaiken hetkessä, heti ensimmäisenä päivänä. Miksi Jumala siis käytti kuusi päivää?

Vastaus annetaan Toisessa Mooseksen kirjassa (20:9–11). Se on perusta neljännelle käskylle: Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita. ... Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi.” Näillä sanoilla Jumala määräsi kansansa Israelin tekemään työtä kuusi päivää ja lepäämään yhden päivän.

Siksi viikon pituus on seitsemän päivää, ei kuusi tai kahdeksan päivää. Se perustuu siihen, miten Jumala loi maailmankaikkeuden luomisviikolla. Hänen ”leponsa” seitsemäntenä päivänä annettiin meille esimerkiksi.

Ihmiset ovat joskus kokeilleet muitakin viikon pituuksia, siinä kuitenkaan onnistumatta. Valtio määräsi Ranskassa vuonna 1793, että jokaisessa kuukaudessa on kolme 10-päiväistä ”viikkoa”. Ihmiset eivät pitäneet siitä, sillä he joutuivat 7. päivän sijaan odottamaan 10. päivää levätäkseen. 10-päiväinen viikko lakkautettiin vuonna 1806 keisari Napoleon I:n toimesta.

Entinen Neuvostoliitto otti käyttöön 5-päiväisen viikon vuosina 1929–1930, ja sittemmin vuonna 1931 viikko muutettiin 6-päiväiseksi. Kumpikaan näistä ei toiminut, joten hallitus palasi normaaliin 7-päiväiseen viikkoon vuonna 1940.

Jeesus Kristus on Luoja-Jumala

Uusi Testamentti kertoo meille, että Jumala loi maailmankaikkeuden Poikansa kautta (Hebr. 1:2), ja että Jeesus on sekä luonut kaiken että kaikki on luotu Häneen (Joh. 1:3, Kol. 1:16). Jeesus on sekä Kolminaisuuden toinen persoona että kaikkivaltias ja voimallinen Luoja-Jumala. Jokaisena luomisviikon päivänä Jumala loi sanojensa kautta. Onkin mielenkiintoista, että Raamatussa yksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimistä on "Sana" (Joh. 1:1–14).

Joten, kun Jeesus käveli Maan päällä ihmisenä, tekikö Hän mitään osoittaakseen meille olevansa Luoja? Ottakaamme selvää kuinka Hänen työnsä Maan päällä toisti sitä, mitä luomisviikon aikana tapahtui:

1. Jumala loi taivaat ja maan tyhjästä, ja sitten Hän teki Aadamin maan tomusta, ja Eevan Aadamin kylkiluusta.
   
   
2. Luominen tarkoitti elämän antamista.
   
   
3. Jumala loi puhumansa Sanan kautta. Esimerkiksi, ”Jumala sanoi: ’Tulkoon valkeus’. Ja valkeus tuli.” (1. Moos. 1:3).
   
   
4. Luominen osoitti Jumalan kirkkauden. (Ilm. 4:11)

Verratkaamme nyt näitä neljää kohtaa luomisesta joihinkin Jeesuksen ihmetekoihin.

1. Jeesus muutti veden viiniksi häissä ”kolmantena päivänä” (Joh. 2:1). Tämä muistuttaa meitä siitä, kun Hän oli käskenyt maan tulla esiin vedestä, Hän laittoi maan kasvamaan viiniköynnöksiä, joista viiniä tehdään, luomisviikon kolmantena päivänä.
   
   Jeesus myös ruokki 5000 ihmistä viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla, ja enemmän kuin 4000 ihmistä seitsemällä leivällä ja muutamalla kalalla. Kuka muu kuin ohran ja kalan Luoja olisi voinut tehdä näin?
   
   
2. 
   Jeesus antoi elämän kuolleille kolme eri kertaa – lesken pojalle, Jairuksen tyttärelle ja Lasarukselle. Lasaruksen tapauksessa mädäntyminen, jossa kuollut ruumis tulee lopulta tomuksi, oli jo alkanut. Tässä meillä on toisto siitä, mitä tapahtui kuudentena luomisviikon päivänä, kun Jumala loi Aadamin maan tomusta ja antoi tälle elämän. Jeesus kutsui Lasaruksen takaisin elämään, ja Lasaruksen ruumis, joka oli mädäntymässä tomuksi, tuli jälleen eläväksi ihmiseksi.
   
   
3. Joskus Jeesus kosketti ihmisiä, kun hän paransi heitä. Useimmin se oli Hänen käskysanansa, joka paransi sairaat, herätti kuolleet ja ajoi riivaajat ulos.
   
   Jotkut Jeesuksen parantamisihmeet korjasivat hermoja ja lihaksia silmänräpäyksessä. Uusi terve liha kasvoi välittömästi korvaamaan sairaat osat. Kun neljä miestä toi halvaantuneen miehen Jeesuksen luokse, he toivat hänet Valmistajalle korjattavaksi! (Mark. 2:1–12)
   
   
4. Kaikissa näissä esimerkeissä Jeesus osoitti kirkkautensa Luojana. "Jeesus ... ilmoitti kirkkautensa; ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen" (Joh. 2:11). "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi" (Joh. 11:4).

Alku ja loppu

Jeesus Kristus on Luoja-Jumala. Eikä vain Raamattu sano niin, vaan Hän teki maanpäällisen elämänsä aikana asioita, joita me olettaisimmekin Luoja-Jumalan tekevän. Hän teki ne niin kuin me olettaisimmekin Luoja-Jumalan tekevän ne — Sanansa käskyvallalla. Ja niiden tekeminen toi esille Hänen kirkkautensa. Hän on Kaikkivaltias Jumala, Herra, Luoja ja Pelastaja. Kaikki, jotka uskovat Häneen, saavat iankaikkisen elämän, eivätkä he ikinä huku (Joh. 3:16).