Suomen vaakunan synty ja symboliikka

Ari Takku
Suomen vaakuna

Maamme-laulun sanoissa kuvataan Suomen luontoa, vaihtelevaa maastoa, koskia, tuhansia järviä, metsiä ja pohjoista sijaintia. Se, joka on katsellut seesteisen järven pintaa auringon laskiessa, kuunnellut koskien kuohuja ja tuulen tuiverrusta majesteettisissa metsissä ja kokenut paukkupakkaset, voi kokemusperäisesti yhtyä laulun sanojen paikkansapitävyyteen.

Mitä ajatuksia herää, kun tästä perspektiivistä katsoo Suomen vaakunaa? Vaikka heraldiikassa1 on omat lainalaisuutensa, mitä ihmettä leijona tekee Suomen vaakunassa? Eikö ahma, ilves tai mahtava karhu olisi ollut osuvampi valinta? Mitä on leijonan symboliikan taustalla?

Vaakunan synty tarjoaa hyvän esimerkin tieteen luonteen pohtimiseen. On näet tiedettä, ja ”tiedettä”. Luotettavin tiede perustuu nykyhetkessä havainnoitaviin ja toistettaviin kokeisiin – siksi sitä kutsutaankin kokeelliseksi tieteeksi. Tämä tieteen haara on tuottanut korkean teknologian, vienyt ihmisen Kuuhun, ja kehittänyt hoitokeinoja sairauksiin. Kaikkein epävarmin tieteen haara käsittelee kaukaisen menneisyyden tapahtumia – ihmisen ja maailman alkuperää. Tälläinen alkuperätiede on spekulatiivista, koska sen käsittelemät menneisyyden tapahtumat ovat ainutkertaisia eikä niitä voida toistaa. Alkuperätieteen tulokset ovat erittäin alttiita tieteentekijän maailmankuvan värittämille tulkinnoille. Ainoa varma tapa ”tutkia” menneisyyttä on silminnäkijän todistus – olemmekin paljosta kiitollisia esimerkiksi eri historioitsijoiden kirjoituksille.

Suomen vaakunan synty ajoittuu historialliseen2 aikaan, joten periaatteessa jonkun aikalaisen muistiinpanot voisivat antaa yksiselitteisen vastauksen vaakunan symboliikalle. Valitettavasti emme dokumentaation puuttuessa pääse käsiksi menneisyydessä kertaalleen tehtyyn vaakunan suunnitteluprosessiin, vaan joudumme tekemään olettamuksia ja tulkintoja.

Kustaa Vaasan hautamonumentin vaakuna

Kustaa Vaasan hautamonumentti (1583).

Wikipedia Commons, Grimne.

Ensiesiintymisensä tiettävästi 1580-luvulla3 tehneen vaakunan syntyhistoria on sisäministeriön mukaan ”osittain tuntematon”.4 Suomen englanninkielisillä esittelysivuilla kerrotaan virallisena tietona vaakunan taustalla olleen joko taiteilijan mielikuvitus, työn tilanneen kuninkaan toive, tai ”joku muu historiallinen traditio”.5

Olipa syy mikä tahansa, silmiemme edessä näkyy vaakuna,6 jossa punaisella taustalla on kruunupäinen leijona, jonka oikea käsi on haarniskoitu ja siinä on miekka. Jalkojensa alla leijonalla on käyrä sapeli ja taustalla näkyy yhdeksän ruusuketta.

Tälle symboliikalle löytyy netistä erilaisia tulkintoja. Edellä mainituista syistä emme voi tietää yhtä tulkintaa varmaksi ja toista vääräksi. On kuitenkin hämmästyttävää, miten vaakunan symboliikka avautuu Jeesuksen avulla.

Vaakunan Jeesus-symboliikka

Punainen väri kuvaa Jeesuksen Kristuksen Golgatan keskimmäisellä ristillä syntiemme sovitukseksi vuodattamaa Pyhää verta.7 Kuolemallaan ja ylösnousemisellaan Jeesus voitti kaikki vihollisen vallat ja voimat – tallaten näitä voimia edustavaa käyrää sapelia.

Maan päälle tämä Jumalan Karitsa palaa Juudan Leijonana,8 kuningasten Kuninkaana ja herrojen Herrana (kruunu).9 Auki oleva suu kuvaa sitä, että tulemuksessaan Herra tulee tuhoamaan maan päältä pahuuden suunsa henkäyksellä.10 Lisäksi Hän tulee nimenomaan tuomitsemaan kaikkina aikoina eläneet ihmiset.11

Leijonan kädessä on miekka – kaksiteräinen miekka – Jumalan Sana.12 Oikea käsi kuvaa valtaa ja voimaa, ja on Vanhassa testamentissa yksi lukuisista Jeesuksesta kertovista Messiaan kuvauksista. Ylösnoussut Jeesus on Jumalan oikealla puolella.13

Yhdeksän ruusuketta kuvaavat Jeesuksessa täydellisesti toteutunutta yhdeksää Hengen hedelmää,14 Hänen vuorisaarnansa yhdeksää autuaaksijulistusta,15 ja/tai yhdeksää armolahjaa.16

Albert Edelfeltin kuvitus Vänrikki Stoolin tarinoihin sisältää kuvan Suomen vaakunasta, joka tukee vahvasti tätä selitystä. Siinä vaakuna on saanut ympärilleen – ei enempää eikä vähempää kuin – orjantappurakruunun17 (ks. Kuva).

Vänrikki Stoolin tarinoiden etusivulta

Orjantappuroilla reunustettu vaakuna Vänrikki Stoolin tarinoiden etusivulta

Albert Edelfelt

Ehkä Suomen esittelysivun kaikki kolme vaihtoehtoa pitävät paikkansa? Mitä jos kuninkaan toive vaakunalle oli sama kuin Raamatussa kuvattu historiallinen traditio – jonka toteutukseen taiteilija valjasti Luojansa antamat lahjat, mielikuvitus mukaan lukien?

En pidä sattumana, että ”Jeesus-tulkinta” on niin osuva. Mikä muu vaakuna sopisikaan paremmin valtiolippumme sinisen ristin keskustaan – kuin naulittuna?! Maallamme on kristilliset juuret ja ihmisten kääntyminen Taivaallisen Isän puoleen on varjellut Suomea monissa kohtalonhetkissä. Nyky-Suomessakin olisi syytä pitää mielessä, mistä todellinen apu hädän hetkellä tulee.

Lähdeluettelo ja kommentit
  1. fi.wikipedia.org/wiki/Heraldiikka
  2. Aikaan, josta on olemassa kirjallisia historiallisia dokumentteja.
  3. Suomen vaakuna Kustaa Vaasan hautamonumentissa (1583), fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaakuna.
  4. intermin.fi/suomen-lippu/vaakuna.
  5. Ulkoministeriön sponsoroima Suomen esittelysivusto this is FINLAND, kirjoittajana Suomen Heraldisen seuran emerituspuheenjohtaja Mauno Harmo, kuvaa Kustaa Vaasan hautamonumentin vaakunan syntyä, finland.fi/facts-stats-and-info/coat-of-arms, vierailtu 16.7.2017.
  6. Laki Suomen vaakunasta (381/78), finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780381.
  7. Matt. 26:28; Hepr. 9:13–14.
  8. Ilm. 5:5.
  9. Ilm. 17:14, 19:16.
  10. Ps. 33:6; Jes. 11:4; 2. Tess. 2:8.
  11. Huomaa, että tuomitsemisessa itsessään ei ole mitään kielteistä. Jeesus tuntee omansa, ja Jeesuksen omat tuntevat Hänet. Heille tuomio on vapauttava. 2. Tim. 4:1; Jaak. 4:12; 1. Piet. 4:15.
  12. Hepr. 4:12; Ilm. 1:16, 2:12.
  13. Matt. 26:64; Apt. 7:55; Room. 8:34; Kol. 3:1.
  14. Gal. 5:22.
  15. Matt., luvut 5–7.
  16. 1. Kor. 12:7–11.
  17. Matt. 27:29.

ARI TAKKU, DI