Luominen artikkeliarkisto

Don Batten

Charles Darwin teki myös hyvää tiedettä. Osa hänen tutkimuksistaan, kuten korallin kasvuun, meriatolleihin ja kastematojen tärkeyteen liittyvät, ovat vielä tänäkin päivänä paikkansa pitäviä. Toisaalta, hän oli aikakautensa lapsi – aikana, jota hallitsivat deistiset [suom. huom. käsitys, jonka mukaan jumala ei vaikuta tapahtumien kulkuun enää luomisen jälkeen] käsitykset kaukaisesta Jumalasta ja itsekseen luonnonlakien mukaan toimivasta maailmankaikkeudesta.

Älymystön parissa ”luonnon teologia” – luonnon tutkiminen Jumalan löytämiseksi – oli suurelta osin syrjäyttänyt Raamatun (Jumalan itsensä antaman ilmoituksen).

James Huttonin ja Charles Lyellin vaikutuksesta¹ ajatukset pitkien ajanjaksojen hitaista ja asteittaisista muutoksista olivat juurtuneet, kumoten aiemmin hyväksytyn Raamatullisen historian, jossa luominen ja vedenpaisumus selittivät kivet ja fossiilit.²

Tällaisissa olosuhteissa Darwinin idea elämän monimuotoisuuden alkuperän selittämisestä luonnollisilla prosesseilla sai hyväksyntää. Mutta olisiko Darwin darvinisti, jos hän olisi elossa tänä päivänä?

Elämän alkuperä

Lajien synty [engl. Origin of Species] -kirjassaan,³ Darwin keskittyi elämän monimuotoisuuden alkuperään. Vuonna 1863 Darwin valitti kirjeessään kasvitieteilijä Joseph Hookerille, että oli vedonnut Lajien synnyssä yleiseen mielipiteeseen ensimmäisestä elämänmuodosta sanoilla: ”johon elämä ensimmäisenä puhallettiin”⁴ (ikään kuin hän uskoisi jumalalliseen luomiseen). Silti hän myönsi, että ”Tällä hetkellä on hölynpölyä ajatella elämän alkuperää; aivan yhtä hyvin voisi ajatella aineen alkuperää.”^5,6

Kuitenkin kahdeksan vuotta myöhemmin, johdonmukaisena motivaatiolleen selittää elämän alkuperä täysin materialistisesti, hän mietiskeli: ”... jos (ja Voi! mikä iso jos!) me voisimme käsittää, miten jossain lämpimässä pikku lammikossa – jossa olisi kaikenlaisia ammonium- ja fosforisuoloja, valoa, lämpöä, sähköä, jne. – muodostuisi kemiallisesti proteiiniyhdiste, valmiina läpikäymään yhä monimutkaisempia muutoksia ...”⁶

Tuohon aikaan tiedemiehet tiesivät, että hyönteisten tapaiset eliöt eivät syntyneet itsestään, mutta he jatkoivat arvailua mikrobeilla. Mikrobit vaikuttivat verraten yksinkertaisilta - hyytelömöykyiltä - ja tästä syystä monet uskoivat niiden voineen syntyä itsekseen. Kuitenkin kreationistitiedemies Louis Pasteur, Darwinin aikalainen, osoitti, etteivät mikrobitkaan syntyneet itsestään.⁷

Nykypäivänä, tiedon lisäännyttyä jopa kaikkein yksinkertaisimpien elävien eliöiden monimutkaisuudesta, elämän alkuperästä on tullut vaikeasti käsiteltävä ongelma heille, jotka kieltäytyvät uskomasta luomiseen. Solut eivät ole pelkkiä hyytelömöykkyjä; ne ovat uskomattoman monimutkainen kokoelma nanokoneita, joita Darwin ei olisi voinut missään määrin kuvitella. Ja ne ovat täynnä ohjelmistoja [engl. software], jotka määrittelevät rakennus- ja käyttöohjeet elävälle solulle, sen tuhansine nanokoneineen, jotka ovat välttämättömiä elämälle (ks. esim. luominen.fi/atp-syntaasi-majesteettinen-suunnittelijan-luoma-molekyylikone).

Professori Paul Davies myönsi: ”Miten tyhmät atomit kirjoittivat itsestään omat ohjelmistonsa ... ? Kukaan ei tiedä ... ei tunneta fysiikan lakia, joka pystyisi luomaan informaatiota tyhjästä.”⁸

Uudet löydöt lisäävät joka päivä tietämystämme elämän henkeäsalpaavasta monimutkaisuudesta, ja tekevät ajatuksen elämän spontaanista syntymisestä yhä kestämättömämmäksi.⁹

”Joten vaikka luonnonvalintaan lisätään mutaatiot, se ei kykene edelleenkään selittämään elämän monimuotoisuutta maapallolla. Darwin oli väärässä luonnonvalinnan suhteen.”

Antony Flew, kuuluisa kylmäpäinen englantilainen ateistifilosofi, hylkäsi ateismin näiden nykyaikaisten löytöjen painavan todistearvon vuoksi. Hän sanoi: ”Minusta vaikuttaa siltä, että löydökset yli 50 vuoden DNA-tutkimuksesta ovat tuottaneet materiaalia uusille ja valtavan voimakkaille todisteille suunnittelun puolesta.”¹⁰ Tämä tutkimus ”on osoittanut sen lähes uskomattoman järjestelyjen monimutkaisuuden, joita tarvitaan elämän tuottamiseen, joten älykkyyden on täytynyt olla osallisena täss䔹¹.

Darwin oli väärässä, mutta toisaalta hänellä oli hyvin vähän tietoa näistä asioista.

Luonnonvalinta

Darwin otsikoi kirjansa: Lajien synty luonnollisen valinnan kautta [On the Origin of Species by Means of Natural Selection]. Hän arvaili, että muuntelu elävissä eliöissä oli sekä jatkuvaa että rajatonta, kirjoittaen:

”Mikä tahansa onkaan syynä jokaiseen pieneen eroon jälkeläisessä suhteessa vanhempiinsa - ja jokaiseen eroon on oltava jokin syy - säännöllinen erojen kertyminen luonnonvalinnan kautta, milloin hyödyllisiä yksilölle, synnyttää kaikki sitäkin tärkeämmät rakennemuutokset, minkä kautta tämän maan päällä olevat lukemattomat olennot voivat taistella keskenään ja parhaiten sopeutuneet jäädä henkiin.”¹²

Darwinin aikalainen Gregor Mendel, joka oli kreationisti, löysi genetiikan [perinnöllisyystieteen] lait. Hän julkaisi työnsä merkittävässä julkaisussa 1860-luvun lopussa, saamatta tunnustusta yli 30 vuoteen, mahdollisesti koska se ei sopinut yhä laajemmalti hyväksyttyyn darvinistiseen näkemykseen. Mendel osoitti geneettisen muuntelun olevan rajallista ja, että milloin uusi ominaisuus näytti ilmestyvän, se olikin jo ennestään olemassa vanhempien geeneissä; se ei ilmentynyt, koska vallitsevat [dominoivat] geenit piilottivat peittyvien [väistyvien, resessiivisten] geenien vaikutuksen.¹³

Mendelin töiden uudelleenlöytyminen vuoden 1900 paikkeilla aiheutti kriisin darvinismille, koska jälkeläisissä tapahtuvan muuntelun nähtiin nyt aiheutuvan olemassa olevien geenien valikoitumisesta - olemassa olevan informaation valikoitumisesta - sen sijaan että uutta informaatiota syntyisi itsestään. Mutta sitten löydettiin mutaatiot, jotka ovat sattumanvaraisia muutoksia geeneissä. Evolutionistit oksastivat nämä darvinistiseen kuvaan selittääkseen uudet geenit (uudenlaisen ja ennen olemassa olemattoman geneettisen informaation), joita evoluutio tarvitsee edetäkseen mikrobista mieheksi. Ja niin syntyi ”moderni synteesi” eli uusdarvinismi.

Kuitenkin kuusikymmentä vuotta tutkimusta tämän jälkeen on osoittanut, miten mutaatiot turmelevat geenejä ja niitä sääteleviä järjestelmiä. Mutaatiot ovat yli 1000 ihmisissä tavattavan sairauden takana. Ne eivät luo uusia geenejä, kuten sellaisia joita tarvitaan höyhenten tekemiseen, jotta lisko voisi muuttua linnuksi. Mutaatiot aiheuttavat vääränlaisia muutoksia.¹⁴ Eivätkä tällaiset satunnaiset, vahingossa tapahtuvat muutokset luo uusia ja toimivia geenejä sääteleviä järjestelmiä, jotka ovat vielä toinen monimutkaisuuden kerros.

Smithsonian-instituutissa työskentelevä biologi sanoi: ”’Moderni kehitysopillinen synteesi’ vakuutti useimmat biologit siitä, että luonnonvalinta oli ainoa ohjaava tekijä adaptiivisessa [sopeutuvassa] evoluutiossa. Nykypäivänä kuitenkin tyytymättömyys synteesiä kohtaan on laajalle levinnyttä, ja kreationistien sekä antidarvinistien määrä moninkertaistuu. Synteesin keskeinen ongelma on sen kyvyttömyys osoittaa (tai tuottaa selviä merkkejä siitä) miten luonnonvalinta satunnaisista mutaatioista voisi selittää havaitut adaptaation tasot.”¹⁵

Huomaa, että joskus mutaatiot voivat olla hyödyllisiä, mutta siltikin ne ovat virheitä. Esimerkiksi mutaatio, joka estää kovakuoriaista saamasta normaaleja siipiä voi olla hyödyllinen tuolle kovakuoriaiselle tuulisella saarella, jossa siivelliset yksilöt lentävät tuulen mukana mereen, mutta se on silti virhe.¹⁶

Ja luonnonvalinta voi valita vain siitä mitä mutaatiot nostavat esiin, joten se ei ole luova vaan säilyttävä, karsien pois heikommin selviytyvät, mutaatioista kärsivät eliöt. Joten vaikka luonnonvalintaan lisätään mutaatiot, se ei kykene edelleenkään selittämään elämän monimuotoisuutta maapallolla.

Darwin oli väärässä luonnonvalinnan suhteen. Mutta jos hän olisi uskonut Raamattuun, hän olisi tiennyt sen, koska 1. Mooseksen kirja sanoo kymmenen kertaa, että Jumala loi elävät eliöt lisääntymään ”lajiensa mukaan” (ks. 1. Moos. 1:11) – biologian periaate, jonka jokainen ymmärtää ja pitää itsestään selvänä (kissat synnyttävät aina kissoja).

Välimuotofossiilit

Darwin sanoi: ”... aiemmin maapallolla eläneiden välimuotojen lukumäärän [täytyy] olla todella suunnaton. Miksei sitten jokainen geologinen muodostuma ja kerrostuma ole täynnä näitä välimuotoja? Geologia ei varmasti paljasta mitään sellaista tarkasti porrastettua yhtenäistä ketjua; ja tämä on kenties kaikkein ilmeisin ja vakavin vastaväite joka voidaan nostaa teoriaani vastaan. Uskoakseni selitys löytyy geologisen aineiston äärimmäisestä puutteellisuudesta ... Emme saisi unohtaa, että vain pieni osa maailmasta tunnetaan tarkasti.”¹⁷

Darwin odotti, että kunhan tutkijat etsisivät siirtymävaiheessa olevia välimuotofossiileja, he löytäisivät niitä. Kuitenkaan 150 vuodessa he eivät ole löytäneet niitä. Kuten Robert Carroll, tunnettu paleontologi, sanoi: ”Se mitä puuttuu ovat monet Darwinin hypoteettiset [oletetut] välimuodot ...”¹⁸

Darwinin vetoamista aikansa tiedon puutteellisuuteen (”aukkojen fossiilit”?) ei ole osoitettu oikeaksi. Hän oli väärässä fossiilien suhteen.

Elämän puu

Darwin järkeili, olettaen rajattoman muuntelun ja luonnonvalinnan, että ajan myötä kaikki elävät olennot olisivat voineet kehittyä yhdestä alkuperäisestä elämänmuodosta. Näin hän keksi ajatuksen ”elämän puusta”, jonka hän piirsi muistikirjaansa ensimmäisen kerran vuonna 1837. Ja se on ainoa kuvitus Lajien synnyn neljännessä luvussa. Viimeisessä luvussa hän sanoi: ”Minun pitäisi päätellä yhdenmukaisuudesta, että luultavasti kaikki elolliset eliöt, jotka ovat koskaan eläneet tällä maapallolla, ovat polveutuneet jostain tietystä alkumuodosta ....”⁴

Kuitenkin jopa tämä ajatus on nykyään vakavan hyökkäyksen alainen: ”Molekyylifylogeneetikot eivät luultavasti tule onnistumaan löytämään ’todellista puuta’, ei sen vuoksi että heidän menetelmänsä ovat riittämättömät, tai heidän valitsemansa geenit vääriä, vaan koska elämän historiaa ei voida asianmukaisesti esittää puuna.”¹⁹

Suosittu tiedelehti New Scientist sai aikaan myrskyn kun se julkaisi erikoisartikkelin ”Darwinin puun hävittäminen”.²⁰ Ateistit raivosivat blogeissa [nettipäiväkirjoissa], halveksien lehden antamaa kritiikkiä tätä kehitysopin ikonia kohtaan. He uhkasivat peruuttaa tilauksia. Tämä kaikki tuo esille sen, että evoluutiossa ei ole kyse tieteestä vaan uskonnollisesta ajatuksesta. Kukaan ei tule noin vihaiseksi aidosti tieteellisestä asiasta. Kuten pastori Adam Sedgwick, geologian professori Cambridgessa vuosina 1818-1873, kommentoi vuonna 1860: ”Se [Lajien synty] on alusta loppuun asti kulhollinen taitavasti sepitettyä ilmiselvää materialismia ... Ja miksi se on tehty näin? Olen varma, että vain ja ainoastaan sen vuoksi, että meistä tulisi Luojasta riippumattomia ...”²¹

New Scientist -lehden artikkeli tunnustaa kuinka keskeinen ja tärkeä tämä elämän puu -ajatus on darvinismille: ”Ilman sitä evoluutioteoriaa ei olisi koskaan syntynyt. Puu myös auttoi viemään evoluution voittoon ... Aina Darwinin ajoista saakka puu on ollut yhdistävä periaate ...”²⁰

Nykyään monet tiedemiehet kyseenalaistavat sen. Fossiilit eivät paljastaneet elämän puuta - siirtymävaiheen välimuodot ja yhteiset esi-isät loistavat poissaolollaan. Kuitenkin evoluutioon uskovat tervehtivät uudempaa molekyylibiologian alaa pelastajana, joka auttaisi puun toteen näyttämisessä. Tämäkin lisäperustelu, joka on tehty tietämättömyydestä, on lisääntyvässä määrin pettänyt sitä mukaa kun tieteellistä materiaalia on kerätty: ”1980-luvun puolivälin aikoihin odotettiin suurella optimistisuudella molekyylitekniikoiden paljastavan lopulta maailmanlaajuisen elämän puun kaikessa loistossaan. Ironisesti kävikin juuri päinvastoin.”²⁰

Molekyylit ovat ristiriidassa aiempien puiden kanssa ja erilaiset molekyylit antavat erilaisia puita. Nyt ehdotetaan massiivista horisontaalista geeninsiirtoa (liikettä eliöiden välillä, jotka eivät ole läheistä sukua toisilleen yhteisten esivanhempien kautta) yritettäessä selittää paljastuvia malleja. Darwinin puu on kuollut.

”Kehitysoppiin ei uskota kuitenkaan todistusaineiston pohjalta”

Tällaiset samankaltaisuudet ovat tietysti täysin yhdenmukaisia superälykkään, yliluonnollisen Suunnittelijan luodessa eläviä olentoja: voidaan odottaa Älykkään Suunnittelijan käyttävän uudelleen rakennusohjeita eri eliöissä, jotka muissa suhteissa voivat olla erilaisia. Todellakin, tällainen malli, joka puhuu yhden Suunnittelijan puolesta, mutta tekee tyhjäksi naturalistiset yritykset selittää suunnittelua malleillaan, olisi odotettavissa Roomalaiskirjeen (1:20) perusteella: ”Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa”.

Darwin oli väärässä myös tässä ydinasiassa. Jääkö jäljelle enää mitään?

Joten ... olisiko Darwin tänä päivänä darvinisti?

Johtuen Darwinin odotusten suuresta romuttumisesta, voisimme ajatella, ettei hän olisi nykyään darvinisti, jos olisi elossa. Kehitysoppiin ei uskota kuitenkaan todistusaineiston pohjalta, kuten on selvästi nähtävillä luettaessa kiihkeiden kehitysopin puolustajien katkeria vuodatuksia. Kuten alusta alkaen, ”kehitysoppi” tarkoittaa samaa, kuin ”naturalismi”; luonto on kaikki mitä on, eikä Jumalalle ole mitään tarvetta selitettäessä alkuperäämme. Toden totta: ”[Darwin] ei pitänyt salaisuutena näkemystään siitä, ettei hän uskonut uskonnolla olevan mitään järjellistä perustaa.”²²

Darwin omaksui materialismin nuorena miehenä.²³ Jos hän eläisi tänään, hän voisi hyvinkin olla kuten nykypäivän materialistit, jotka ovat ”ajatuksiltaan turhistuneet” (Room. 1:21-22) – kuten genetiikan professori Richard Lewontin, joka kirjoitti että ”materialismi on ehdoton, me emme voi päästää Jumalallista Jalkaa oven rakoon.”²⁴

Joten, jos Darwin olisi elossa, olisiko hän darvinisti? Luultavasti – todistusaineistosta huolimatta.

Oppilaat oppivat nimeämään solun osia, mutta tiedemiehet ovat jatkuvasti hämmästyneitä nanokoneista ja DNA:n ohjelmoinnista, joka määrää miten niitä tehdään ja käytetään – nanokoneita, jotka ovat yksinkertaistettujen kuvien takana.

DON BATTEN, Filosofian tohtori
Dr Batten on kasvifysiologian asiantuntija ja tutkija, joka toimii täysipäiväisesti Creation Ministries Internationalin palveluksessa Brisbanessa, Australiassa.