Luominen artikkeliarkisto

Jonathan Sarfati haastattelee Ariel Rothia, joka on sekä biologi että geologi

ARIEL ROTH on erittäin pätevä tiedemies ja tunnettu evoluution epäilijä. Meriittiensä johdosta häntä varmasti hymyilyttää väitettäessä, ettei ”yksikään pätevä tiedemies kyseenalaista evoluutiota.” Kysyinkin, miksi hän sitten kyseenalaistaa sen? Hän vastasi aluksi yleisluontoisesti:

”Evoluutio ei ensinnäkään edes vaikuta olevan totta. Jotta voisi edes kuvitella elämän syntyneen itsestään, olisi hyväksyttävä valtavan onnekkaita sattumia yksi toisensa jälkeen. Niiden lisäksi olisi hyväksyttävä vielä uskomattomampia epätodennäköisyyksiä, jotta ihmisen kaltainen edistynyt elämänmuoto olisi voinut kehittyä. Kristittyjen ei tule tukea virheellistä ajattelua. Fysiikan, kemian ja todennäköisyyksien tuntemuksemme sanelee sen, että kehitysopillinen tapahtumasarja on pohjimmiltaan mahdoton.”

Sitten hän selvensi muutamia yksityiskohtia:
”Lukuisat ongelmat ulottuvat fysiikan voimien tarkkuudesta ja ensimmäisen elämän biokemiallisten järjestelmien monimutkaisuudesta aina mielemme korkeampiin ominaisuuksiin, kuten tietoisuuteen, järkeen ja hyvyyteen.¹ Vaikka on vielä paljon, mitä emme tiedä, on hämmästyttävää, kuinka monet tieteen viimeisimmistä havainnoista vahvasti kyseenalaistavat kehitysopillisen tapahtumaketjun paikkansapitävyyden.”

Geologisia todisteita kehitysopillisia pitkiä ajanjaksoja vastaan

Dr Roth on erityisen kiinnostunut parakonformiteeteista (tasaisista aukoista) fossiilikerrostumissa. Mitä ne oikein ovat? Monissa oppikirjoissa esitetään kuvia geologisista kerrossarjoista, joissa olevien useiden kivikerrostumien oletetaan muodostuneen miljardien vuosien aikana.

Punainen viiva kivikerrostumakaavion keskellä on parakonformiteetti (tasainen aukko). Tästä oikealle on ruskea kerros, joka muodostui ennen yläpuolella olevaa kerrosta. Evolutionistit olettavat kerrostumisen kestäneen miljoonia vuosia, mikä siten on sama kuin aukon ala- ja yläpuolisten kerrosten välissä kulunut aika.

Huomioi, että pintakerros on rosoinen eroosion takia, ja niinpä olettaisimme aukon olevan aivan yhtä rosoisen (vihreä viiva), jos se olisi ollut paljaana miljoonia vuosia, mutta aukkokohta onkin tasainen.

Dr Roth selventää, että monin paikoin: ”kerrostumissa on ensinnäkin merkittäviä aukkoja – kivikerrokset, joiden tulisi olla olemassa, puuttuvat paikoin kokonaan. Toisekseen kerrokset aukkojen ylä- ja alapuolella ovat tasaisia. Ruskea kerrostuma yllä olevan kaavion oikeassa laidassa edustaa vasemmalta puolelta puuttuvaa kerrosta. Rosoinen vihreä viiva esittää odotettua eroosiopintaa [eroosio = maanpinnan kuluminen], mille vastakohtana on kerrosten välisen kosketuspinnan tasaisuus.”

Miksi tämä on ongelma? Roth selittää, mitä olisi odotettavissa, jos näiden kahden kerroksen välissä olisi todella kulunut miljoonia vuosia:

”Yksi eroosion merkittävä piirre on se, kuinka epätasaisen pinnan (topografia) se jättää jälkeensä purojen ja jokien leikatessa yhä syvempiä rotkoja, kanjoneita ja laaksoja halki maiseman. Jopa Australiassa, jossa yleisesti ottaen on hyvin laakeaa, on monin paikoin epäsäännöllisen epätasainen pinta. Eroosiolla on taipumus tuottaa erittäin epätasaisia pintoja suurimpaan osaan mantereistamme.”

Mitä me sen sijaan havaitsemme?
”Nämä tasaiset aukot ovat ongelma pitkille geologisille ajanjaksoille, koska alemman kerroksen odotettu eroosio puuttuu niistä täysin. Aukkokohdissa oletetusti kuluneiden vuosimiljoonien aikana olisi odotettavissa tapahtuneen korostuneen epätasaista eroosiota, eikä aukkojen tulisi olla tasaisia."

"Itse asiassa keskimääräisen eroosionopeuden mukaan kaikkien, tai ainakin useimpien, kerrostumien tulisi olla kulunut pois. Mutta koska ne ovat olemassa ja tasaisia, ei aukkojen oletettuja miljoonia vuosiakaan ole ollut. Tasaiset aukot ovat niin yleisiä (ks. kuvista joitakin esimerkkejä), että ne kyseenalaistavat koko geologisen aika-asteikon.”

Coloradojoen laakso Utahin Dead Horse Pointista katsottuna. Nuolet osoittavat kahteen väitettyyn aukkoon joista oletettavasti ”puuttuu” noin 10 ja 20 miljoonaa vuotta (”Ma” kuvassa = mega-annum = miljoonaa vuotta). Kanjoni on 600 m syvä.

Roth jatkaa:
”Kerrostumien ja erityisesti monien parakonformiteettien alapuolisten kerrosten yläosien tasaisuus on huomiota herättävä vastakohta verrattuna nykyiseen, eroosion kuluttamaan, hyvin epätasaiseen maanpintaan ja se havainnollistaa aukkojen pitkille geologisille ajanjaksoille aiheuttamaa ongelmaa. Jos miljoonia vuosia olisi oikeasti kulunut, miksi aukkojen alapuolella olevan kerroksen yläosat eivät olisi yhtä epätasaisia, kuin nykyinen maanpinta? Vaikuttaisi siltä, ettei geologisen kerrossarjan mukaisia miljoonia vuosia ole koskaan ollutkaan. Jos lisäksi geologista aikaa puuttuu yhdellä alueella, niin sitä puuttuu koko maapallolta.”

Näin Roth kiteyttää pitkien ajanjaksojen ongelman:
”Aukkojen ongelmallisuus pitkille geologisille ajanjaksoille johtuu siitä, että levottoman planeettamme pinnalla, väitettyjen vuosimiljoonien rapautumisen, mannerlaattojen aktiivisuuden ja mannerliikuntojen seurauksena, kerrostumat joko kuluvat tai kerrostuvat. Jos tapahtuu kerrostumista, niin aukkoja ei synny, sillä kerrokset vain kasaantuvat. Jos tapahtuu kulumista, niin alapuolella olevan kerroksen tulisi olla hyvin epätasainen, ei siis tasainen. Koska aukot ovat tasaisia, on aikaa kulunut niissä kohdin vain vähän.”²

Kristinusko

Dr Roth on myös kristitty. Hän kertoo: ”Onnekseni kasvoin hyvässä kristityssä kodissa. En kuitenkaan ottanut Kristusta vastaan pelastajanani ennen kuin ymmärsin, että hän oli antanut syntini anteeksi ja tullut auttamaan minua.” Mutta miten tiedemies saattaa tulla tähän johtopäätökseen? Ariel vastaa:

”Tiede, aikamme maallisessa hengessä, ei ole onnistunut varteenotettavasti selittämään havaittuja maailmankaikkeuden ja elämän ihmeitä. Tieteellisen aineiston herättämät kysymykset viittaavat hyvin tarkkanäköisen Luojan olemassaoloon. Olettaisimme tällaisen Luojan jättävän jonkinlaisen viestin, ja Raamattu on ainut järkeenkäypä vaihtoehto. Kokonaiskuva, jonka saan yhdistämällä Raamatun ja tietomme luonnosta on kaikista järkevin.

Lisäksi tieteellinen todistusaineisto, kuten mainitsemani kerrostumien tasaiset aukot, tukee vahvasti raamatullista historiaa. Vain muutamia tuhansia vuosia sitten Jumalalta kului vain kuusi päivää erilaisten elämän muotojen luomiseen. Myöhemmin maailmanlaajuisessa vedenpaisumuksessa suuri osa fossiilikerrostumista syntyi. Tämä on mielestäni loogisin johtopäätös, johon voin päätyä.”

Ylempänä olevan hiekkakivikerroksen (Coconino Sandstone) ja alempana olevan savikivikerroksen (Hermit Shale) terävä raja Grand Canyonissa esittää oletettavasti kuuden miljoonan vuoden aukkoa, mutta siinä ei näy minkäänlaisia pitkäaikaisen eroosion jälkiä.

Kuinka tärkeää raamatullinen luominen on kristinuskolle?

Jotkut väittävät luomisesta puhumisen vain herättävän erimielisyyksiä³, mutta Rothin mukaan kristinusko on riippuvainen raamatullisesta luomisesta:

”Vaikka niin usein otaksutaankin, eivät Raamatun ensimmäiset 11 lukua ole vertauskuvallisia. Ne esitetään maapallomme historiana. Meillä on ongelma, jos emme käsittele niitä totena, sillä Raamatun johtohahmot, kuten Pietari, Paavali, Jeesus ja Jumala, käsittelevät Raamatun kuvausta maailman alusta totena.⁴

Kuolema ja kärsimyskin ovat ongelmia, Ariel selittää:
”Evoluutio, itsekkäine kilpailuineen, joissa tuhotaan kaikki muut, paitsi parhaimmat on jyrkkä vastakohta sille hyvyydelle, joka nähdään Jumalan heikolle syntiselle osoittamassa anteeksiannossa ja huolenpidossa. Evoluutio- ja luomisnäkemykset menevät vastakkaisiin suuntiin, eikä ankaraa evoluutiomekanismia voida sovittaa Kristinuskon synnyttämään hyvyyteen.”

Dr ARIEL A. ROTH
Dr Ariel A. Roth syntyi Genevessä, Sveitsissä, ja vietti nuoruutensa Euroopassa, Karibialla ja Pohjois-Amerikassa. Hän on valmistunut Pacific Union Collegesta luonnontieteiden kandidaatiksi (biologia) ja Michiganin yliopistosta filosofian maisteriksi (biologia) sekä filosofian tohtoriksi (eläintiede). Hän on myös saanut lisäkoulutusta geologiassa, matematiikassa ja radiobiologiassa Kalifornian yliopiston useilla kampuksilla.

Dr Roth on Loma Lindassa, Kaliforniassa, sijaitsevan Geoscience Research Instituten (GRI) [geotieteiden tutkimuslaitoksen] entinen johtaja. Uransa aikana hänellä on ollut lukuisia yliopistovirkoja ja -tehtäviä. Roth on toiminut mm. Loma Lindan yliopiston puheenjohtajana ja biologian professorina sekä johtanut yliopiston tutkimusryhmää korallin vedenalaisessa tutkimuksessa, jota U.S. National Oceanic and Atmospheric Administration [Ilmakehä- ja Meriministeriö] rahoitti. Roth on ollut kirjoittajana yli 150 artikkelissa, jotka ovat käsitelleet alkuperäämme ja hän on toimittanut 23 vuoden ajan Origins-lehteä (GRI).

JONATHAN SARFATI, Filosofian tohtori
Jonathan Sarfatilla on tohtorin tutkinto fysikaalisesta kemiasta (Victorian yliopisto, Wellington, Uusi-Seelanti). Hän on kirjoittanut menekkiteokset Refuting Evolution 1 ja 2 sekä Refuting Compromise. Sarfati on entinen Uuden-Seelannin šakkimestari. Nykyään hän työskentelee täysipäiväsesti Creation Ministries Internationalille (Atlanta, GA).