Raamatun tulkinta

19.01.2009 - Kapteeni Obvious

Mistä voi tietää, mitkä Raamatun kohdat tulee tulkita vertauskuvina ja mitkä kirjaimellisesti, jos Raamatun tekstistä yritetään saada informaatiota todellisuudesta? Raamatussa Jeesus sanoo: "Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen. " [Matt. 18:9] Kuuluuko esimerkiksi tämä arvoarvostelma mielestänne tulkita kirjaimellisena ohjenuorana vai vertauskuvallisesti? Entä tämä tosiseikka-arvostelma: "Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat." [Mark. 16:17-18] Muita on kyllä kovasti yritetty, mutta tappavat myrkyt taitavat edelleen olla vähän turhan lahjomattomia. Raamatun oppien soveltaminen arkipäiväiseen toimintaan tai esimerkiksi tieteeseen näyttäisi siis vaativan huomattavia määriä jonkinlaista tärkeää tietoa kirjoitusten oikeasta tulkintatavasta. Vastauksessa erääseen toiseen sivustolla esitettyyn kysymykseen väitätte, että viimeistään alkukielisen Raamatun eri kohtien tyyli ja muut vivahteet paljastavat, mitkä kirjan osat kuvaavat toisia tapahtumia. Itse epäilen, että kyseinen väite on tuulesta temmattu ja että juuri tällainen hämäräperäisiin ja tieteellisen testaamisen ulottumattomissa oleviin väitteisiin perustuva metatieto muodostaa kreationistisista opeista paljon suuremman osan kuin itse Raamatun teksti. Millä perusteella juuri oma tulkintanne Raamatusta on totuus eikä vain eräs edustamanne uskontokunnan historiasta kumpuava perinteinen tapa tulkita vanhoja kirjoituksia? P.S. Jos vastaatte, voisitteko tehdä sen ilman lähdeviitteettömiä mainintoja laaja-alaisesta todistusaineistosta Raamatun ihmetapahtumista.

Vastaus:

21.06.2013

Kiitos kysymyksestäsi.

Mistä voi tietää, mitkä Raamatun kohdat tulee tulkita vertauskuvina ja mitkä kirjaimellisesti, jos Raamatun tekstistä yritetään saada informaatiota todellisuudesta?

Kysymys kuuluu hermeneutiikan piiriin, jossa tarkoituksena on tiettyjä periaatteita ja menetelmiä käyttäen selvittää se, mitä kirjoittajat alunperin tarkoittivat tekstillään. 

Tulkinnassa on merkittävä ero eisegeesin ja eksegeesin välillä. Eksegeesin tarkoituksena on löytää tekstin kirjoittajien tarkoittama merkitys, kun taas eisegeesin tarkoituksena on lukea omat ideansa tekstiin. Eksegeesi sanoo: "Tätä teksti tarkoittaa", kun taas eisgeesi sanoo: "Tätä haluan tekstin tarkoittavan".

Mitä tahansa tulkintamenetelmää, joka sallii tekstin pakottamisen allegoriseksi, on mahdotonta vahvistaa, sillä jokaisen tutkijan tai lukijan tulkinta eroaa toisistaan. Tulkinnan kiinnekohta puuttuu, eikä millään tulkinnalla ole suurempaa asemaa kuin toisella.

Raamattua onkin tulkittava näkemyksemme mukaan kieliopin ja historian perusteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kohdat olisi tulkittava kirjaimellisesti.1 Totta on myös, että Raamatussa on vaikeasti ymmärrettäviä kohtia, joihin kaksi mainitsemaasi kohtaa kuuluvat. Tämä ei kuitenkaan vaikuta mitenkään selviin kohtiin, joista Raamattu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koostuukin. Lisäksi Raamattuun jätetyt vaikeat kohdat osoittavat, etteivät Raamatun kirjoittajat tai myöhemmät kopioijat ole yrittäneet niitä poistaa tekstistä tai lisätä niihin selityksiä.2

Tavallista Raamatun lukijaa helpottaa Raamatussa monissa kohdissa esiintyvät maininnat, että kyse on vertauksesta. Esimerkiksi kohdassa Matt. 13:10 opetuslapset kysyvät "Minkätähden sinä puhut vertauksilla?", ja jakeessa 34 todetaan "Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään." Raamatussa on näiden esimerkkien lisäksi monta muutakin kohtaa, joissa on kerrottu onko kyseessä vertaus eli kuvaus.

Raamatussa Jeesus sanoo: "Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen. " [Matt. 18:9] Kuuluuko esimerkiksi tämä arvoarvostelma mielestänne tulkita kirjaimellisena ohjenuorana vai vertauskuvallisesti?

Tämän kyseisen opetuksen on Matteus sisällyttänyt myös Jeesuksen vuorisaarnaan, ja se löytyy myös kohdasta Mark. 9:41-48. Luukkaan evankeliumista tämä Markuksen evankeliumista löytyvä kohta on ilmeisesti jätetty pois (Luuk. 17:1-2).

Kohdan Matt. 18:9 kontekstin perusteella Jeesus puhuu siinä toisten uskovien johdattamisesta lankeamaan. Lankeaminen tarkoittaa tässä kohdassa alkukielessä käytetyn "langeta"-merkityksisen sanan perusteella lankeamista pois uskosta.4 Tällöin kohdan sisältö ei ole edes kovin rankka: onhan toki parempi olla silmäpuoli, kuin saattaa itsensä ja toiset terveinä helvettiin. Kohdassa Mark. 9 konteksti kuitenkin viittaa myös henkilökohtaiseen lankeemukseen. 

Matteuksen ja Markuksen evankeliumien kohdissa on kuitenkin kreikan kielessä kohtuullisen oleellinen ero. Kreikan kielessä puhuja voi jos-lauseissa eri kielioppimuotoja valitsemalla esittää, mitä hän ajattelee lauseen totuusarvosta. Tämä on usein vain retorinen kikka, ja vain hyvin harvoin on selvää, että puhuja on aivan eri mieltä kuin mitä sanoo. Markus käyttää ns. kolmannen luokan ehtolausetta, joka on luonteeltaan neutraali: voi olla, tai voi olla olematta. Matteus taas käyttää ensimmäisen luokan ehtolausetta, joka olettaa ehdon todeksi, vähintäänkin retorisen efektin saamiseksi: "Silmäsihän viettelee sinua, eikö? Siispä revi se irti"!

Matteuksen evankeliumin kohdan kirjaimellinen tulkinta olisi, että Jeesus toteaa käsien ja jalkojen todennäköisesti viettelevän kuulijoita, ja kehottaa heitä toimenpiteisiin: repikää ne irti! Tämä on selvästikin retorista, sillä Jeesus ei selvästikään toivonut raajattomia ja silmättömiä seuraajia (esim. kohta Luuk. 22:36-38). Markuksen evankeliumin kohdan merkitys on tuskin eri, kreikan kieltä on vain käytetty eri tavalla.

Irtirepimisvaatimus on siis selvästi retoriikkaa. Yleisesti Jeesuksen on nähty tässä kohdassa tarkoittavan, että syntiä ja viettelyksiä vastaan tulee tehdä kaikkensa, eikä mitään tekosyitä niiden tekemiselle ole. Kukin on itse vastuussa tekemistään synneistään. 

Entä tämä tosiseikka-arvostelma: "Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat." [Mark. 16:17-18] Muita on kyllä kovasti yritetty, mutta tappavat myrkyt taitavat edelleen olla vähän turhan lahjomattomia. Raamatun oppien soveltaminen arkipäiväiseen toimintaan tai esimerkiksi tieteeseen näyttäisi siis vaativan huomattavia määriä jonkinlaista tärkeää tietoa kirjoitusten oikeasta tulkintatavasta.

Kohtaa Mark. 16:17-18 tarkasteltaessa on huomattava, että se ei kuulunut alkuperäiseen Markuksen evankeliumiin vaan sen on joku varhaiskristillinen kirjoittaja täydentänyt muualta saadulta, luotettavaksi katsotulla perimätiedolla. Vastaavia kohtia Raamatussa on tämän lisäksi vain yksi: "Jeesus ja Avionrikkojanainen" -kertomus Johanneksen evankeliumissa.5

Kohdan Mark. 16:9-20 tekemiseen on hyvin todennäköisesti käytetty joko Luukkaan evankeliumia6 tai vastaavaa traditiota. Kohdan Apt. 28:3-6 tuntemisen kautta on helppo selittää käärmeet ja muiden Apostolien tekojen kohtien perusteella muut maininnat myrkkyä lukuun ottamatta tässä Markuksen evankeliumin kohdassa. Kohdassa on myös useita mainintoja opetuslasten epäuskosta. Tämä viittaisi erityisesti Johanneksen evankeliumiin, mutta opetuslasten epäusko on myös nähtävissä kaikista evankeliumeista.

Vaikuttaa siis hyvin todennäköiseltä, että Mark. 16:9-20:n teologia on hyvin samanlaista kuin Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa. Tällöin on selvää, ettei myrkyn juominen ole kokeiltavaksi tarkoitettu asia, vaan kirjoittaja tuntee jonkun tapauksen, jossa joku myrkkyä juomaan joutunut on selvinnyt siitä oireitta.7

Haluttaessa lisää tietoa hermeneutiikasta kehotamme tutustumaan esimerkiksi CMI:n myös tätä aihetta käsittelevään faq-osioon8. Yksittäisiin kysymyksiin vastauksia etsittäessä kannattaa tutustua esimerkiksi tektonics.org-sivustoon9.

Vastauksessa erääseen toiseen sivustolla esitettyyn kysymykseen väitätte, että viimeistään alkukielisen Raamatun eri kohtien tyyli ja muut vivahteet paljastavat, mitkä kirjan osat kuvaavat toisia tapahtumia. Itse epäilen, että kyseinen väite on tuulesta temmattu ja että juuri tällainen hämäräperäisiin ja tieteellisen testaamisen ulottumattomissa oleviin väitteisiin perustuva metatieto muodostaa kreationistisista opeista paljon suuremman osan kuin itse Raamatun teksti. Millä perusteella juuri oma tulkintanne Raamatusta on totuus eikä vain eräs edustamanne uskontokunnan historiasta kumpuava perinteinen tapa tulkita vanhoja kirjoituksia?

Yhdistyksemme aihealueeseen kuuluu erityisesti luomiskertomuksen tulkinta. Raamatussa on useita eri tekstilajeja, jotka voidaan jakaa runouteen, vertauksiin, profetioihin, kirjeisiin, elämänkertoihin, omaelämäkertoihin tai todistuuksiin ja historiankirjoitukseen.

Luomiskertomus on esim. Steven Boydin kielitieteellisen vertaisarvioidun tutkimuksen10 perusteella kirjoitettu aidoksi historiaksi, eikä esimerkiksi vertaukseksi tai runoudeksi.

Muutkaan väitteemme eivät ole hämäräperäisiä eikä testaamisen ulottumattomissa, sillä meillä on vastauksissamme ja artikkeleissamme viitteet käyttämiimme lähteisiin. Mikäli lähteissä on epäselvyyksiä tai lähde puuttuu, voi niistä lähettää meille kysymyksen. Huomattavaa on myös, että usein käyttämissämme lähdeartikkeleissa on lisää viitteitä. Esimerkiksi Boydin tutkimuksen lopussa on seitsemän sivua varsinaisia viitteitä ja lisäksi sanasto ja loppuhuomautukset. Näitä on yhteensä 22 sivua.

Siinä olet oikeassa, että Raamattu ei muodosta suurinta osaa kreationistien opeista. Muslimikreationistithan eivät käytä Raamattua ollenkaan, kuten eivät myöskään hindu- ym. ei-kristilliset kreationistit. Juutalaiset kreationistitkin hyväksyvät Raamatusta vain osan, ns. Vanhan Testamentin. Lisäksi raelilaiset väittävät olevansa yhtä aikaa ateisteja ja luomiseen uskovia11. Yhdistyksemme on ensisijaisesti tieteellisen kreationismin kannattaja ja puolustamme Raamatun arvovaltaa tieteessä.

Katso myös:
Lähdeviitteet
  1. http://creation.com/is-there-a-universal-way-christians-should-interpret-the-bible
  2. http://www.apowiki.fi/wiki/Raamatun_historiallinen_luotettavuus#Tekstin_sis.C3.A4inen_todistusvoima
  3. Vastauksessa mainittujen lisäksi mm. Sananl. 1:6, Matt. 13:35, Matt. 15:15, Matt. 24:32, Mark. 4:2,10-13, Mark.12:1,12, Mark. 13:28,  Luuk. 8:4 - 11, Joh. 16:25, Hepr. 9:9. Monessa kohdin Raamatussa on myös selvitetty erikseen, että kyse on vertauksesta: esimerkiksi kysymyksessä mainitun Matteuksen evankeliumin 18. luvun alussa on vuoden 1933/38 käännöksessä selitysteksti, jossa todetaan "...puhuu vertauksin eksyneestä lampaasta..." ja "...puhuu vertauksin armottomasta palvelijasta...". Vastaavat selitystekstit löytyvät myös vuoden 1992 käännöksestä väliotsikoista.
  4. σκανδαλιζω = "langeta", "suututtaa". Sana viittaa uudessa testamentissa langeta-merkityksessä käytettäessä uskosta kokonaan pois lankeamiseen (esim. Luuk. 17:2, 1. Kor. 8:13), eikä pikkulankeemuksiin, joita kadutaan heti niiden tapahtumisen jälkeen kadutaan. Sanavalinta voi myös olla Jeesuksen käyttämää hyperbolaa: "Tajuatteko, että joudutte helvettiin"!
  5. http://www.cross-section.info/E12/nama_kohdat_eivat_kuulu_raamattuun.php
  6. Esim. Mark. 16:12-14 on hyvin vastaava kuin Luuk. 24:13 ja siitä eteenpäin.
  7. Apostolien teoissa kuvataan myös, että kristittyjä tapetaan.
  8. http://creation.com/bible-questions-and-answers
  9. http://www.tektonics.org/
  10. S. W. Boyd, Statistical Determination of Genre in Biblical Hebrew: Evidence for an Historical Reading of Genesis 1:1 - 2:3. RATE Vol 2, s. 631 - 734.
  11. http://www.rael.org/faq