Luominen artikkeliarkisto

Don Batten haastattelee eläinlääkäri Dr Jean Lightneria

13-vuotiaana Jean Lightner halusi tulla eläinlääkäriksi. Hän menestyi hyvin lukiossa, hän otti jopa joitain korkeakoulun kursseja (3. asteen kursseja) muiden opintojensa ohella. Jean laajensi kurssejaan saavuttaakseen luonnontieteen kandidaatin tutkinnon (maataloustiede) ennen opintojensa alkamista eläinlääketieteen tutkinnon parissa Ohion osavaltion yliopistossa (OSU). Jean ja hänen miehensä olivat yllättyneitä kun Jean tuli raskaaksi ennen valmistumistaan eläinlääkäriksi. Jean kommentoi asiaa: ”Oho! Taitaapa olla aika hankalaa saada lääketieteellistä työtä suureläinten parista kun on tällainen vatsa!” Joten Jean ajatteli käyttää tilaisuutta hyväkseen hankkiakseen myös maisterin tutkinnon.

Hänen ohjaajansa odotti myös lasta, joten hän oli varsin ymmärtäväinen Jeanin perhesitoutuneisuuteen, jota myös Jean arvosti.

Opiskellessaan maisterin tutkintoa varten Jean vietti paljon aikaa arvioiden tieteellisiä julkaisuja ja huomasi, että johtopäätökset olivat usein paljon vahvempia kuin mihin kokeiden tulokset olisivat oikeuttaneet. Asia oli näin etenkin ihmisten sairauksien tutkimuksessa. Jean koki tämän henkilökohtaisesti seuraavan raskautensa aikana, kun hänen lääkärinsä halusi tutkia hänet sairauden varalta, johon hänellä ei ollut riskitekijöitä. Otettuaan selvää tutkimuksesta joka oletetusti oikeutti testaamisen, Jean kieltäytyi siitä. Jean kommentoi: ”En halua olla neulatyynynä, johon pistetään neuloja ilman hyvää syytä. En tee niin hoitamilleni eläimillekään.”

Joten lopulta Jeanilla oli kolme eri tutkintoa; vaikka hän oli suunnitellut hankkivansa ainoastaan eläinlääkärin tutkinnon, voidakseen harjoittaa eläinlääketiedettä. Hän näkee nämä mahdollisuudet lahjana Jumalalta, joka varusti hänet niin, että hän voi tieteellisesti edistää omalta osaltaan luomista puolustavaa liikettä.

Jean arvosti erityisesti maisterintutkinto-koulutusta, jossa hän oppi tutkimuksen tekemisessä tarvittavia taitoja samoin kuin analyyttisia taitoja, jotka tekivät hänet kykeneväksi arvioimaan tieteellisiä väittämiä kriittisesti. Dr Lightner kommentoi sitä, miten harva käytännön tieteen tutkimus [artikkeli] läpäisee tarkastuksen¹, kun niitä arvioidaan kriittisesti. Don huomautti että asia on paljon pahempi historiaa tutkivassa tieteessä (kuten dinosaurusten kohdalla, joiden väitetään kuolleen sukupuuttoon ”miljoonia vuosia sitten”), missä ihmiset unelmoivat menneisyydestä, koska emme voi tehdä kokeita menneisyydelle. ”Kyllä, iso osa siitä on säälittävää”, Jean sanoi.

Jean koulutti lapsensa kotona melkein koko heidän opintojensa ajan ja ryhtyi tosissaan luomistutkimuksen pariin, kun lapset kasvoivat vanhemmiksi ja tarvitsivat vähemmän ohjausta.

Oletusten tärkeys

Dr Lightner painotti tiedemiesten ponnistelujen tärkeyttä ymmärtää asiat oikein: ”Käytännön tieteessä ihmisten elämät voivat olla vaarassa – ja taas luomisaiheissa (historiaa tutkivassa tieteessä), heidän ikuinen kohtalonsa on vaarassa, mikä on vielä tärkeämpää.

Sinun on kyseenalaistettava oletuksesi (tai ennakko-oletuksesi) tehdessäsi tutkimusta, mutta moni tiedemies ei näytä olevan edes tietoinen siitä, että heillä on oletuksia! Näin on asianlaita etenkin, kun kyseessä on alkuperään liittyvä tutkimus (historiaa tutkivassa tieteessä), jossa ennakko-oletukset ohjaavat tutkimusta. Yksi esimerkki oletuksesta on materialismi (materia on kaikki mitä on); ettei mikään yliluonnollinen Luoja ole ollut mukana maailmankaikkeuden historiassa ja alulle panijana.”

Maisterin opinnoissaan Jean istui OSUssa kuunnellen evoluutio-opetusta, missä korostettiin ennakko-oletusten merkitystä. Evoluutioon uskova eläintieteen luennoitsija sanoi totuuden kaikista niistä evoluution todisteista, jotka Jeanille oli opetettu opiskelijana. Luennoitsija esimerkiksi myönsi, että fossiilitodisteet eivät tue evoluutiota. Jean kertoo: ”Olin kuullut luomiseen uskovien sanovan niin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulin sen evoluutioon uskovalta.” Luennoitsija myönsi että äkilliset muutokset fossiiliaineistossa saavat biologien olon epämukavaksi, koska eliöiden ei ole havaittu muuttuvan hyppäyksittäin. Hän ehdotti että elämä olisi voinut saada alkunsa jollain toisella planeetalla ja siirtynyt maapallolle sen kehittymisen jälkeen. Jean: ”Minut oli opetettu olemaan erittäin kohtelias, joten näkyvin reaktio minussa oli se, että pyörittelin silmiäni, mutta mielessäni kieriskelin lattialla nauruun kuolemaisillani. Tämän piti olla oppitunti tieteestä. En voinut uskoa kuulevani tätä. Tämä tunti osoitti minulle juuri sen kuinka vähän oli kysymys todisteista; todisteista huolimatta, he olivat sitoutuneet evoluutioon. Se oli erittäin silmiä avaavaa.”

Jean myöntää että evoluutioon uskovia on monenlaisia. ”Monet ilman tieteellistä taustaa ovat niin varmoja, että he kumoavat luomiseen uskovien argumentit ja juuri he käyttävät mitä naurettavimpia argumentteja – se on säälittävää. Äänekkäimmät ihmiset eivät yleensä ole niitä selväpiirteisimpiä ajattelijoita, se on varmaa. Ja on monia jotka ovat vain hyväksyneet evoluution ’uskossa’ – he eivät ole oikeastaan ikinä ajatelleet asiaa. Minulla on ollut joitain hyvin kiinnostavia, älykkäitä keskusteluja evoluutioon uskovien kanssa.”

Liioitellaanko luonnonvalinnan merkitystä?

Kuten muut luomiseen uskovat biologit, Dr Lightner hyväksyy, että luonnonvalintaa tapahtuu (on aika helppo havaita, että eläin, jolla on syntyessään vakava virhe, kuolee lisääntymättä). Hän kuitenkin ajattelee, että luonnonvalinnan merkitystä selityksenä liioitellaan: ”En ole vakuuttunut siitä, että se selittäisi paljon siitä, mitä näemme. Yksi ongelmista on se, että suurimmalla osalla eliöiden geneettisistä muutoksista on liian vähäinen vaikutus, jotta luonnonvalinta kykenisi säilyttämään ne.² Lisäksi monet mutaatiot – kuten ihmisiä syövälle altistavat – astuvat kuvaan vasta lisääntymisiän jälkeen (ne ovat siis jo siirtyneet jälkipolville; eikä valinta poista niitä).”

Arkista lähteneiden eläinten moninaisuus

Kun nykyään katselemme arkista lähteneiden lehmien (puhtaat eläimet) ja sikojen (epäpuhtaat) moninaisuutta, Jean on päätellyt, että jotain sellaista on todellakin meneillään, joka osoittaa eläinten olevan ohjelmoitu tuottamaan moninaisuutta.

Dr Lightner: ”Mistä moninaisuus on tullut, kun huomioidaan vedenpaisumuksen aiheuttama populaation pullonkaulailmiö? Kuka sanoo kaikkien geneettisten muutosten olevan sattumaa? Evoluutioon uskovat. Raamattu osoittaa Jumalan luoneen eläimet siten, että niillä oli kyky täyttää maa, mikä tarkoittaa, että kyky sopeutua kaikenlaisiin elinolosuhteisiin oli suunniteltu. Jotain täytyy olla meneillään, jotain enemmän kuin pelkästään sattumia.”

Esimerkki turkin väristä eläimillä?

Jean tutki geneettistä perustaa eläinten turkin värille ja sai selville, että tietty proteiini³ toimii monitoimi-kytkimenä, luoden laajan vaihtelun turkkien väreissä. Tämä proteiini vaikuttaa ainoastaan turkin väriin, joten mutaatiot (muutoksia DNA:n kirjainten järjestyksessä) eivät aiheuta ongelmia muualla, ja niitä siedetään hyvin. Toimiessaan normaalisti, tämä proteiini voi laukaista tumman pigmentin tuotannon, jota kutsutaan eumelaniiniksi. Vaaleampaa keltaisesta punaiseen vaihtelevaa pigmenttiä tuotetaan myös. Mutaatiot voivat vaurioittaa kytkintä monella tavalla:

1. ”Rikkinäinen kytkin” ei kykene stimuloimaan tumman pigmentin tuotantoa. Tästä seuraa vaaleamman pigmentin näkyminen ja siten saamme esimerkiksi keltaisenruskean/vaalean noutajan värin.
2. ”Kytkin, joka on jumiutunut PÄÄLLÄ-asentoon”, ylistimuloi eumelaniinin tuotantoa ja tuloksena on tumma/musta väri.

”Luoja on voinut hyvinkin suunnitella tällaisen erityisen kytkin-geenin, jolla on kyky vaihdella sitä tapaa, jolla värimallien vaihtelua luodaan.

Jotkut geenit on suunniteltu muuttuviksi, kun taas toisia ei ole suunniteltu muuttuviksi. Asiaan liittyvät mutaatiot eivät ole sattumanvaraisia, vaan tavallaan kohdennettuja, sillä niiden kohde on herkkä muutoksille.”

Jean on kiinnostunut suunnatuista mutaatioista, jotka edistävät sopeutumista: ”Jotkut ovat kirjoittaneet tästä bakteereihin liittyen, kuten esimerkiksi Donin artikkeli nailonia ravinnokseen käyttävistä bakteereista⁴, mutta olen itse miettinyt samaa eläinten suhteen. Uskon että osalla DNAsta, jonka evoluutioon uskovat ovat leimanneet (väärin) ’roska-DNAksi’⁵ on todellisuudessa rooli jälkeläisten laajemman muuntelun aiheuttajana. Se toimii uudelleenjärjestelemällä olemassa olevia geneettisiä moduuleita kontrolloidulla tavalla. Meillä on tästä vielä paljon opittavaa.”

Luotuja lajeja tutkimassa

Dr Lightner on kiinnostunut luotujen lajien [engl. kind] rajoista, määriteltäessä mitkä nykyisistä eläinlajeista [engl. species] ovat minkäkin Jumalan luoman luodun lajin jälkeläisiä – hän on esimerkiksi tutkinut nautaeläinten luotua lajia [engl. kind] ja lammas-vuohen luotua lajia [engl. kind]⁶. Tämän alan tutkimusta kutsutaan baraminologiaksi – hepreankielisen sanan luotu (bara) ja laji (min) mukaan. ”Jumala loi eläimet ’lajiensa mukaan’ lisääntymään ja täyttämään maan, mikä antaa ymmärtää että yhden tyyppinen eliö ei muutu täysin erityyppiseksi eliöksi. Olemme käsitelleet, että sopeutumista kyllä tapahtuu ja siitä seuraa moninaisuutta luotujen lajien (’baramin’) sisällä. Se mitä havaitsemme fossiileissa ja elävissä olennoissa sopii hyvin tähän käsitteeseen.”

Vahva todiste luomisen puolesta

Dr Lightner on aina ollut vaikuttunut Jumalan luontokappaleiden ihmeellisestä suunnittelusta. Viime aikoina hän on alkanut pitämään redundanssia [varajärjestelmä] yhtenä vahvana lisätodisteena luomisen puolesta. Redundanssia havaitaan DNA-jaksoista, joiden rooli tunnetaan – kun sellainen ”poistetaan” hiiristä [poistogeeninen hiiri] niissä ei siltikään havaita mitään haittavaikutuksia. Jean: ”Aluksi ajattelin että tällainen toimintojen päällekkäisyys on haaskausta”. Hänen vanhin lapsensa, joka lentää MAF:n koneita⁷ kuitenkin selitti, miten tärkeää tällainen redundanssi on lentokoneen turvallisuuden kannalta. ”Se luo sisäänrakennetun turvamekanismin, joka mahdollistaa sen, että kun ensimmäinen järjestelmä pettää toinen ottaa hallinnan. Tällainen redundanssi ei kuitenkaan tapahdu sattumalta; se edellyttää älykästä suunnittelua.”

Jeanin taistelu

Jean muistaa tulleensa uskoon 10-vuotiaana, mutta häntä ei opetuslapseutettu hyvin. Hänen perheensä muutti toiseen kaupunkiin, eivätkä he käyneet kirkossa muutamaan vuoteen. Myöhemmin 9. luokan englannintunnilla hän luki vapaasti valittavana lukemistona Raamattuaan (hän tiesi että hänen tulisi tehdä niin). Jean rukoili Jumalaa auttamaan kokeissa ja kiitti Häntä saadessaan kiitettäviä arvosanoja. ”Minulla oli yhteys [Jumalaan].”

10. luokalla opetettu evoluutio sai Jeanin ymmärtämään, että jos evoluutio oli totta, elämällä ei ollut mitään tarkoitusta ja hänen kiinnostuksensa tiedettä kohtaan oli hölmöä, koska millään ei ollut mitään väliä. ”Pohjimmiltaan tiesin että jos evoluutio oli totta, Raamattu ei ollut.”

Dr Lightner työskentelee nuorten parissa. Häntä turhauttaa se, että nuorilla on usein elämässään tarkoituksen puute, ja evoluutio ruokkii juuri tuota tarkoituksettomuutta. ”Heillä ei ole suuntaa, he eivät osallistu mihinkään ja heiltä puuttuu into elämään. Kristinuskossa kaikki ovat tärkeitä; kaikilla on jokin lahja, jota heidän on tarkoitettu käytettävän Kristuksen [seurakunta]ruumiin siunaamiseksi. Darvinismissa toivoa ei ole, ei tarkoitusta, ei mitään syytä miksi osallistua mihinkään; ei mitään syytä uskoa, että sinun panoksesi voisi olla arvokas.”

Jean muistelee: ”Minulla oli melkoinen taistelu opiskeluaikoinani, kun minulle kerrottiin yhä uudelleen, että evoluutiosta on paljon todisteita. Olin hämilläni: etsin todisteita uusien rakenteiden syntymisestä, mutta näin vain olemassa olevien rakenteiden mukaumia. On asia erikseen selittää olemassa olevan rakenteen mukaumaa, kuin selittää kyseisten rakenteiden alkuperä. Vasta myöhemmin ymmärsin, ettei kysymys ollut todisteista: kyse oli ateistisesta, materialistisesta maailmankatsomuksesta, joka oli evoluutiouskon moottori.”

”Kykyni luottaa Jumalan Sanaan oli riippuvainen siitä, näinkö sen olevan yhtäpitävän todellisen maailman kanssa. Muistan kuitenkin, että minua kehotettiin uskomaan ja tottelemaan Jumalan Sanaa, vaikka en kyennytkään kumoamaan kaikkia oletettuja ’tieteellisiä todisteita’ sitä vastaan. Tein näin ja Jumala siunasi minua. Myöhemmin Hän antoi minulle tietoa, jolla voittaa epäilykset, ymmärryksen siihen, että luomisessa todella on järkeä. Taisteluni näyttivät minulle, että ihmisten täytyy lukea ja totella Raamattua. Meidän tulee oppia luottamaan Raamattuun ja Jumala tulee siunaamaan meitä.

Raamatussa Jumala käskee meitä tekemään asioita, jotka eivät ole järkeviä sekulaarisessa [maallistuneessa]/kehitysopillisessa maailmassa; kuten rakastamaan, antamaan anteeksi, ja antamaan, vaikka odotettavissa ei ole saada mitään takaisin. Nämä asiat ovat järjettömiä naturalistisesta näkökulmasta, mutta ne eivät ole järjettömiä, jos Jumala on todellinen.”

Kristitystä johtajasta ei ollut apua

”Kun minulla oli epäilyksiä, yksi tuhoisimmista asioista uskolleni oli, kun luin erään arvostetun kristityn opettajan pohjimmiltaan sanovan, että Raamattu ei oikeasti tarkoita sitä, mitä se sanoo, etenkään luomiskertomuksen osalta. Se oli varmaan haitallisempaa, kuin evoluutioon uskovien opettajien väitteet siitä, että he ovat oikeassa. Oli musertavaa kuulla kristityn johtajan pohjimmiltaan sanovan: ’Jumala ei tarkoita sitä; sinun ei tarvitse uskoa sitä.’

Tämä kokemus vahvisti minulle sen, että myös minä olen erehtyväinen ja saatan johtaa toisia harhaan. Haluan siis olla varovainen ja varmistua siitä, että se mitä sanon, on hyvin perusteltua.”

Elämä Jumalalta saadun tarkoituksen kanssa

”Olen omistanut aikaa ymmärtääkseni biologiaa Raamatullisesta näkökulmasta. Luonnossa oleva suunnittelu herättää minussa edelleen syvää kunnioitusta, samaan tapaan kuin lapsena. Raamatun historian yhteensopivuus nykyhavaintojen kanssa rohkaisee minua. Toivon, että kirjoituksistani välittyy se, että Raamattu on yhdenmukainen tieteellisten havaintojen kanssa ja siihen voidaan luottaa kaikilta osin.”