Luominen artikkeliarkisto

David White

Monilla ihmisillä on vaikeuksia hyväksyä Jeesuksen neitseellisen sikiämisen ihme.¹ Se hylätään usein biologisena mahdottomuutena – myyttinä joka kuuluu tiedettä edeltäneelle aikakaudelle. Onkin ironista, että monet näistä ihmisistä, jotka pilkkaavat neitseestä syntymistä, hyväksyvät ongelmitta samantapaisen ”ihmeen”, joka, niin kuin neitseestä syntyminen, alkaa yhdestä solusta.

Elämä alkaa yhdestä solusta

Uusi Testamentti antaa ymmärtää, että raskausaika oli normaalin pituinen (9 kuukautta) ennen kuin Jeesus syntyi. Tästä syystä onkin järkeenkäypää olettaa, että niin kuin sinä ja minä, Jeesus aloitti alkionkehityksensä yhtenä soluna. Normaalisti ensimmäinen solu muodostuu, kun munasolu kohtaa siittiösolun. Tämä ensimmäinen solu sisältää koko ihmisen perimän – yhden kromosomisarjan molemmilta vanhemmilta. Koska Jeesuksella ei kuitenkaan ollut ihmisisää, tarvittiin ihmeellinen asiaan puuttuminen ensimmäisen solun tuottamiseen.

Ihmisillä, jotka torjuvat neitseestä syntymisen, on pohjimmiltaan ongelmana ensimmäisen solun ilmestyminen. Loppuja yhdeksästä kuukaudesta ei pidetä yleensä millään tavalla ihmeellisinä, koska sellaista tapahtuu miljoonia kertoja vuodessa ympäri maailmaa.

Evoluutio alkaa yhdestä solusta

Ensimmäisen solun alkuperä on myös ratkaisevan tärkeä evoluutiobiologiassa. Muistan kuinka eräs yliopistoni luennoitsija kertoi meille, että soluja syntyy vain toisista soluista – mutta sitten hän pikaisesti korjasi sanomansa: ”paitsi tietenkin ensimmäinen solu”. Kehitysopillisen ajatusmallin mukaan kaikki elämä voidaan jäljittää ensimmäiseen soluun, joka syntyi itsestään elottomista kemikaaleista.² Koska kuitenkin yksinkertaisin solu, jonka tiedämme, on tavattoman monimutkainen,³ tämä jättää evoluutioon uskoville hankalan tehtävän selittää miten tällainen monimutkaisuus voi syntyä pelkästään sattuman kautta.⁴

Monet tiedemiehet ovat tunnustaneet tämän ongelman suuruuden. Esimerkiksi New York Timesin tiedekirjoittaja Nicholas Wade tunnusti: ”Ensimmäisen elämän kemian selittäminen on painajainen.”⁵ Mutta ehkä ongelman yllättävimmän arvion antoi Francis Crick, mies joka voitti Nobelin palkinnon oltuaan yksi DNA:n rakenteen löytäjistä. Hän arveli: ”Rehellinen mies, jolla olisi kaikki nyt saatavilla oleva tieto, voisi ainoastaan sanoa, että jossain mielessä elämän synty näyttää tällä hetkellä lähes ihmeeltä, niin monien ehtojen olisi täytynyt täyttyä, jotta näin olisi käynyt” [painotus lisätty].⁶ Jopa tunnustautunut ateisti Francis Crick ajattelee, että on soveliasta käyttää sanaa ”ihme” (vaikkakin vastentahtoisesti) kuvaamaan ensimmäisen solun ilmestymistä.

Ehkäpä ateisteilla on enemmän yhteistä kristittyjen kanssa, kuin he haluavat myöntää. Vaikka monet pilkkaavat ajatusta Jeesuksen ensimmäisen alkiosolun syntymisestä ihmeen kautta, heillä ei ole mitään ongelmia hyväksyä, että ensimmäinen elävä solu (jonka kautta oletetusti kaikki elävät eliöt saivat alkunsa) syntyi ”ihmeen kautta”. Tämä on todellakin yhden solun ironiaa.

DAVID WHITE, Luonnontieteiden kandidaatti (genetiikka), luonnontieteiden kandidaatti (protetiikka ja ortotiikka)
David on CMI:n kannattaja, joka on kiinnostunut evoluutiobiologiasta.