torstaina, 18. heinäkuuta 2013, klo 4.26

Onko Vanhassa testamentissa anakronismeja?

05.09.2012 - Amatöörihistorioitsija

Minua askarruttavat Vanhassa Testamentissa kohdat, joita liberaaliteologit tyypillisesti käyttävät perustellessaan VT:n kirjojen myöhäsyntyisyyttä.

Pari esimerkkiä:

Mooseksen kirjojen kokoajana on perinteisesti pidetty Moosesta itseään paitsi tietysti 5. kirjan viimeisen luvun osalta. Kuitenkin 1. Moos. 36:31 viitataan Israelin kuningasaikaan, joka oli vasta vuosisatoja Mooseksen kuoleman jälkeen. Luvun loppuosan jakeiden sisältö on lähes sanasta sanaan sama kuin 1. Aikakirjassa 1:43-54. Onko tämä sukuluettelo siis lisätty jälkeenpäin 1. Mooseksen kirjaan eikä niin että koko kirja olisi kirjoitettu vasta kuninkaiden aikana?

Tuomarien kirjan 18:30:ssa mainitaan Israelin joutuminen pakkosiirtolaisuuteen, joka tapahtui satoja vuosia Tuomarien kirjan tapahtumien jälkeen. Onko tämä viittaus mahdollisesti myöhemmän kopioijan lisäys?

Kysymyksiä olisi toki enemmänkin, mutta nämä riittäkööt tällä erää. Olisiko jostain saatavilla suomen- tai englanninkielisiä kirjoja Vanhan Testamentin syntyhistoriasta, joissa olisi vastauksia tässä esitettyjen kaltaisiin kysymyksiin?

Vastaus:

18.07.2013

Kiitos kysymyksestäsi.

Mooseksen kirjojen kokoajana on perinteisesti pidetty Moosesta itseään paitsi tietysti 5. kirjan viimeisen luvun osalta. Kuitenkin 1. Moos. 36:31 viitataan Israelin kuningasaikaan, joka oli vasta vuosisatoja Mooseksen kuoleman jälkeen.

Kohta voi toki olla samanlainen myöhemmän kirjoittajan lisäys kuin mainitsemasi 5. kirjan loppu. Raamatun kirjojen luotettavuus ei tietenkään ole mitenkään riippuvainen siitä, ovatko ne kokonaan sen henkilön kirjoittamia, jonka nimellä niitä kutsutaan.

Ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo joka tapauksessa pelkästään niistä tapahtumista jotka tapahtuivat ennen Moosesta, joten on selvää että kirjan kirjoittajan roolina on ollut vanhojen dokumenttien ja suullisen perimätiedon kokoaminen ja toimittaminen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Luontevin ehdokas varsinkin kirjojen 2-5 kirjoittajaksi on perimätiedon mukaisesti Mooses, koska ne kertovat laajasti Mooseksen ajasta ja elämästä. Toinen kirja kertoo egyptistä lähdön kohti luvattua maata, aina ilmestysmajan valmistumiseen asti. Kolmas kirja sisältää uhreista ja jumalanpalveluselämästä opettavaa lakitekstiä, jotka Jumala antoi Moosekselle Siinainvuorella (3. Moos. 27:34). Neljäs kirja kertoo israelilaisten elämästä erämaassa, ja viidennessä kerrataan lakia lähestyen luvatun maan rajaa, päättyen Mooseksen kuolemaan. 

Ensimmäinen kirja ei toki kerro Mooseksen ajasta mitään. Toinen kirja nimittäin alkaa lyhyen johdantoluvun jälkeen kertomuksella Mooseksen syntymästä. Johdantoluku täyttää luontevasti Joosefin ja Mooseksen väliin jäävän ajallisen aukon, jonka aikana israelilaisten olot kurjistuivat.

Ensimmäinen Mooseksen kirja puolestaan kertoo kaiken luomisesta alkaen aina Joosefiin, joka on viimeinen Moosesta edeltänyt suurmies. Kirja kertoo siis "kaiken" mitä israelin kansan historiassa tapahtui ennen Moosesta. Mooseksen syntymä on luonteva taitekohta, jos kirjojen kokoaja on elänyt myöhempien tapahtumien aikaan. Ensimmäinen kirja on silloin kirja kaukaisista menneisyyden tapahtumista, kun muut kuvaavat kirjoittajan näkökulmasta "nykyaikaa".

Onkin täysin luonnollista, että myöhemmät israelilaiset historioitsijat ovat tarpeen tullen täydentäneet ensimmäistä kirjaa, varsinkin kun kyseessä on joka tapauksessa jälkikäteen toimitettu kokoelma eri lähteistä kertynyttä historiallista tietoa.

Kysymyksessä mainittu viittaus on tosiaan lähes identtinen aikakirjassa olevan kohdan kanssa, joten on perusteltua olettaa niiden olevan peräisin samasta lähteestä. Ei ole kuitenkaan selvää, mikä on alkuperäinen lähde ja mikä taas lainausta:

1. Moos. 36:31-32:
Ja nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa, ennenkuin yksikään kuningas oli hallinnut israelilaisia: Bela, Beorin poika, oli kuninkaana Edomissa, ja hänen kaupunkinsa nimi oli Dinhaba.
1. Aik. 1:43:
Ja nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa, ennenkuin mikään kuningas oli hallinnut israelilaisia: Bela, Beorin poika; ja hänen kaupunkinsa nimi oli Dinhaba.

Tämä viittaus voi kuitenkin kahdesta loogisesta syystä hyvinkin olla myös Mooseksen käsialaa. Ensinnäkin Mooses tunsi Jumalan Abrahamille ja Jaakobille antamia tarkkoja lupauksia Israelin tulevista kuninkaista. Esimerkiksi Jumala lupaa: "Minä siunaan häntä ja annan hänen synnyttää sinulle pojan. Minä siunaan häntä: monet kansakunnat saavat hänestä alkunsa, ja hänestä polveutuu kansojen kuninkaita." (1. Moos. 17:16) Myös edeltävässä luvussa Jumala sanoo Jaakobille: " Minä olen Jumala, Kaikkivaltias. Ole hedelmällinen, ja tulkoon sukusi suureksi. Monet kansat saavat sinusta alkunsa, ja sinusta tulee kuninkaiden kantaisä." (1. Moos. 35:11)  

Näin ollen kohta 1. Moos. 36:311 ei edellytä, että joku olisi kirjoittanut sen sen jälkeen, kun ensimmäinen kuningas astui valtaan Israelissa. Jae on voitu kirjoittaa lupauksen pohjalta, jonka mukaan monista Abrahamin ja Jaakobin jälkeläisistä tulee kuninkaita, ja huomioi vain, että Edomista tuli kuningaskunta ennen Israelia. 

Toiseksi Mooses saattoi hyvin tietää ennakolta tulevasta Israelilaisesta kuninkuudesta, koska Jumala inspiroi häntä (Joh. 5:46, Mark. 12:26; vrt. 2. Moos. 20:1, 2. Tim. 3:16-17, 2. Piet. 1:20-21). Väitteet, joiden mukaan Mooses ei ole voinut olla 1. Mooseksen kirjan kirjoittaja, koska kyseisen kirjan kirjoittaja puhuu ylimalkaisesti Israelin kuninkaista ennen heidän olemassaoloaan, jättävät huomiotta Mooseksen taivaasta saaman erityisen ilmoituksen. Tämä käy selvimmin ilmi kohdasta 5. Moos. 17:14-15, jossa Mooses profetaalisesti sanoo: 

Kun olette tulleet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, ja kun olette ottaneet sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan, te saatatte ajatella, että teillä pitäisi olla kuningas, kuten on kaikilla ympärillänne asuvilla kansoilla. Asettakaa silloin itsellenne kuningas, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. Muistakaa, että asetatte kuninkaaksenne oman kansanne miehen; vierasmaalaisesta ette saa tehdä kuningasta. (korostus lisätty)

Normaalitapauksissa tällainen ennakkotieto ei olisi mahdollista, mutta on muistettava, että Jumalalle kaikki on mahdollista, ja että Jumala oli Mooseksen kanssa (vrt. 2. Moos. 3:12, 6:2 ja 25:22)

Jos Mooses kirjoitti 1. Mooseksen kirjan ilman Jumalan inspiraatiota tai ilman tietoa aiemmin Abrahamille ja Jaakobille annetuista tulevia kuninkaita koskevista lupauksista, on aivan oikeutettua pitää kohtaa 1. Moos. 36:31 anakronismina. Kristillinen usko perustuu kuitenkin todistuksiin, jotka todistavat, että Raamatun kirjoittajat saivat yliluonnollisia ilmestyksiä. Näin ollen Mooseksen korkeampi tieto ei ole ongelma, vaan ennemminkin sitä, mitä odotettaisiinkin.2

Luvun loppuosan jakeiden sisältö on lähes sanasta sanaan sama kuin 1. Aikakirjassa 1:43-54. Onko tämä sukuluettelo siis lisätty jälkeenpäin 1. Mooseksen kirjaan eikä niin että koko kirja olisi kirjoitettu vasta kuninkaiden aikana?

1. Mooseksen kirjan 36. luvussa on lista Edomin kuninkaista. Ei ole estettä sille, että myöhemmät sukupolvet olisivat täydentäneet listaa samaan paikkaan myöhemmin.3

Tuomarien kirjan 18:30:ssa mainitaan Israelin joutuminen pakkosiirtolaisuuteen, joka tapahtui satoja vuosia Tuomarien kirjan tapahtumien jälkeen. Onko tämä viittaus mahdollisesti myöhemmän kopioijan lisäys?

Kyseinen Tuomarien kirjan kohta kuuluu:

Danilaiset sijoittivat puisen jumalankuvan kaupunkiinsa. Jonatan, joka oli Mooseksen pojan Gersomin sukukuntaa, ja hänen jälkeläisensä toimivat siellä Danin heimon pappeina, kunnes israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen.

Tuomarien kirja ei mainitse kirjoittajaa, eikä kirjoitusajankohtaakaan. On siis täysin mahdollista, että tekstiin tehtiin joitain muutoksia pakkosiirtolaisuuteen joutumisen yhteydessä, sillä tällöin tuli tarpeelliseksi palauttaa mieleen miten Jumala oli kansaansa historiassa johdattanut.

Kysymyksiä olisi toki enemmänkin, mutta nämä riittäkööt tällä erää.

Nämä kyseiset esimerkit ovat väitettyjä anakronismeja4. Raamatussa anakronismit käsittävät lähinnä paikannimiä, joiden korjaaminen on ymmärrettävää tekstin ymmärrettävyyden kannalta, niissä tapauksissa, joissa paikan nimi on muuttunut. Tällaiset myöhemmät tarkennukset ovat myös hyvin tavallisia saman aikakauden teksteissä.3

Olisiko jostain saatavilla suomen- tai englanninkielisiä kirjoja Vanhan Testamentin syntyhistoriasta, joissa olisi vastauksia tässä esitettyjen kaltaisiin kysymyksiin?

Suosittelemme lukemaan Tapio Puolimatkan kirjan "Usko, tiede ja Raamattu"5, joka antaa eväitä erilaisten Raamatun selitysteoksien arvioimiseen.

Katso myös:
Lähdeviitteet
  1. 1. Moos. 36:31: "Nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa ennen kuin israelilaisilla oli kuningasta hallitsijanaan:"
  2. https://www.apologeticspress.org/apcontent.aspx?category=13&article=36
  3. http://www.tektonics.org/af/anachronisms.html
  4. Anakronismi tarkoittaa jonkin asian sijoittamista väärään aikakauteen.
  5. Tapio Puolimatka: Usko, tiede ja Raamattu. Uusi Tie 2008, 978-951-619-467-0