Luominen artikkeliarkisto

Jonathan Sarfati

Monilla kirkoilla on silmiinpistävän vähän parikolmekymppisiä ihmisiä. Teini-ikäisille teetetyt mielipidekyselyt kirkkojen nuorisoryhmissä osoittavat yhdenmukaisesti, että noin 75 % heistä aikoo jättää kirkon muutettuaan pois kotoa.

Erään CMI-kollegani vähän aikaa sitten päättyneinä yliopistoaikoina, eräällä hänen työtovereistaan oli poika, joka oli yliopistoon siirtymisensä jälkeen luopunut uskosta, käyttäen lukuisia helposti vääriksi osoitettavia kyläateistin argumentteja. Kollegani tarjoutui opettamaan työtoverilleen vastaukset, tai jopa itse puhumaan hänen poikansa kanssa. Mutta äiti kieltäytyi, väittäen että ongelma oli hengellinen, ei älyllinen; toisin sanoen ihmissydämen syntisyys.¹

Tämä muistutti minua eräästä ekonomisti Dr Thomas Sowellin tyypillisen oivaltavasta lainauksesta:

”’Ahneuden’ syyttäminen talouskriiseistä on kuin painovoiman syyttäminen lentokoneonnettomuuksista. Lentokoneita ei varmastikaan putoaisi ilman painovoimaa. Mutta kun tuhannet lentokoneet lentävät miljoonia kilometrejä joka päivä ilman onnettomuuksia, painovoiman syyttäminen yhden koneen pudotessa ei johda mihinkään. Sama pätee puheeseen ’ahneudesta’, joka on vakio kuten painovoimakin.”

Vastaavasti kaikkialla maailmassa turmeltuneiden ihmissydänten syyttäminen tämän nuoren miehen – ja kirkon nuorien yleensä – luopumuksessa ei johda mihinkään, koska se ei kykene selittämään miksi se oli erityisesti turmeltunut niin monessa samanlaisessa tapauksessa.

Eräs kirkon nuorisotyöntekijä Australian Melbournessa kertoi meille: ”Mietin miettimästä päästyäni miksi me menetämme kaikki nuoremme noin 16 vuoden iässä.” Sitten hän kuitenkin havaitsi, että ”Kuudentoista vuoden iässä heille opetetaan luonnontieteiden oppitunneilla syvällisemmin evoluutiota. … itse asiassa jotkut opettajista tunnistavat kristityt oppilaat ja tekevät erityisen selväksi Ensimmäisen Mooseksen kirjan ja evoluution ”tosiasioiden” erilaisuuden ja yhteensovittamisen vaikeuden. Ei ole siis mikään ihme, että menetimme heidät. Olen puhkeamaisillani kyyneliin kun vain ajattelen sitä.”²

Mutta millaisen eron tekeekään se, että voimme antaa vastauksia. Edellä mainittu kollegani on perinteinen tapaus. Teini-ikäisenä koulutyttönä hän ei koskaan saanut vastauksia kysymyksiin. Mutta löydettyään nettisivustomme hän sanoo:

”Olin yllättynyt löytäessäni kirjaimellisesti ensimmäisen päivän aikana sivuiltanne vastaukset kysymyksiin, joita olin esittänyt yli kymmenen vuoden ajan. [Se] auttoi minua ymmärtämään, että todellinen usko ja älyllisyys eivät sulje toisiaan pois.”

”En pelastunut juuri siinä ja silloin, mutta Jumalalla oli jalkansa oven välissä. Kaikki vastaväitteet joita minulla oli aina ollut uskoa kohtaan, murenivat ympärilläni, ja huomasin, ettei minulla ollut ainuttakaan syytä olla uskomatta. Muutama kuukausi myöhemmin minusta tuli kristitty. Jumala on käyttänyt järjestöänne koskettaakseen monen ihmisen elämää, minut mukaan luettuna.”³

Luonnollisestikaan hänellä ei ole aikaa sellaisille, jotka väittävät luomisen olevan ”vain sivuasia” – se ei todellakaan ollut sitä hänelle!

Miten me voimme siis olla auttamassa hänen kaltaisiaan ihmisiä saamaan vastauksia? Yksi todistettu tapa on tämä lehti [Creation, jonka suomenkielinen versio Luominen-lehti on]. Meillä on satoja todistuksia ihmisiltä, jotka ovat antaneet elämänsä Kristukselle luettuaan tätä lehteä... Siinä on aina korkeatasoisia artikkeleita monista aiheista, jotka sekä tukevat kristinuskoa (1. Piet 3:15, Juud. 3) että hajottavat maahan sen vastaiset argumentit (2. Kor. 10:4-5).

Tässä numerossa esittelemme kristinuskoa tukevina asioina koiran supertarkan kuonon ällistyttävää suunnittelua, joka päihittää ihmisen tekemät ”nuuhkijat” (sivu 36); mantereen laajuisia kivikerrostumia, jollaisia maailmanlaajuinen vedenpaisumus tuottaisi (sivu 22); monia todisteita nuoresta maapallosta ja maailmankaikkeudesta (sivu 24); ja miten jopa jotkut ateistit myöntävät, että kristinusko on välttämätön yhteiskunnan kehitykselle, ainakin Afrikassa (sivu 34). Lisäksi [yleensä] jokaisessa numerossa haastattelemme Raamattuun uskovaa tiedemiestä osoittaaksemme, että todellinen tiede ja Raamattu ovat toistensa liittolaisia, eivät vastustajia. Sivulla 27 esittelemme suomalaisen huippubiokemistin ja maailmankuulun entsyymiekspertin sekä sivulla 5 CMI:n meribiologin ja geenitutkijan. Tuomme myös evankeliumin selvästi esille jokaisessa numerossa (sivu 32).

Maahan hajottavina asioina esittelemme kuinka todelliset tieteelliset todisteet sotivat aurinkokuntamme alkuperän evolutionistisia selityksiä vastaan (sivu 18). Ajatus ”roska-DNA:sta” heitetään roskiin sivulla 6 esittelemällä, että sillä on elintärkeä tehtävä. Lisäksi vastaväite: ”Kuka loi Jumalan?” kumotaan ja selitetään (sivu 30).

Tämä lehti [Creation] menee yli sataan maahan ympäri maailmaa tarjoten helposti sulatettavia mutta perinpohjaisia vastauksia. Sinun avullasi se voi rokottaa useampia kristittyjä kehitysopillisia hyökkäyksiä vastaan.

JONATHAN SARFATI, Filosofian tohtori
Sarfatilla on tohtorin tutkinto fysikaalisesta kemiasta (Victorian yliopisto, Wellington, Uusi-Seelanti). Hän on kirjoittanut joitain maailman tunnetuimmista luomista käsittelevistä kirjoista. Sarfati on entinen Uuden-Seelannin šakkimestari. Hän työskentelee Creation Ministries Internationalille (Australiassa vuosina 1996-2010, tämän jälkeen Atlantassa, USA).