Pekka Reinikainen (320)
Pekka Reinikainen kommentoi blogissaan ajankohtaisia asioita.
Brittiläinen Premier Christianity -lehti, jolla on 30 000 lukijaa, hyökkäsi Raamattuaan totena pitävien uskovien kimppuun nettiartikkelissa, jonka oli laatinut teologi Michael Roberts. Hän on entinen geologi. Artikkelin otsikko on: ”10 kysymystä nuoreen Maahan uskoville kreationisteille”. Yhteistyökumppanimme CMI vastaa näihin kysymyksiin. Tässä blogissani kommentoin CMI:n vastauksien ydinasioita. Robertsin kommentit ovat kursiivilla.
Roberts väittää, että ”viimeisen 2000 vuoden aikana useimmat kristityt eivät ole uskoneet nuoreen Maahan”. Väite on ällistyttävän röyhkeä ja täysin perusteeton, kuten myöhemmin käy ilmi. ”Kysymys Maan iästä on tullut joillekin kristityille tärkeäksi vasta viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana”. On surkuhupaisaa, että asia on täsmälleen päinvastoin, sillä kirkosta tuli uusdarvinismin kannattaja vasta runsas 50 vuotta sitten.
Maailmanlaajuinen vedenpaisumus on historiallinen tosiasia. Geologia vahvistaa sen, ja näin geologien enemmistö tulkitsi maanpinnan muodot aina 1700-luvulle asti, kunnes poliitikot ”vapauttivat tieteen Mooseksesta”, ilman mitään tieteellisiä perusteita, koska kysymys oli puhtaan poliittinen. Poliittista korrektiutta tavoitteleva kirkko heitti saman tien pyyhkeen kehään ja mukautui poliitikkojen ateistiseen maailmanselitykseen ja sen vuosimiljardeihin, vaikka sedimenttien kerrostumat kertovat muusta.
Mary Schweitzerin tutkijaryhmä löysi vuonna 2005 venyvää pehmytkudosta Tyrannosaurus rexin fossiilista. Kudoksessa havaittiin osteosyyttejä, jotka ovat luukudoksen soluja. Lisäksi fossiileissa oli kollageeniproteiinin palasia. Lisälöydöt vahvistivat havainnot oikeiksi (Science316 (5822):280-285).
Kansojen yhdenmukaiset kertomukset
Tanskalainen Henri Nissen, joka on toiminut muun muassa Tanskan parlamentin lehdistösihteerinä, on kirjoittanut kirjan Nooan arkista, Noah’s Ark: Ancient Accounts and New Discoveries. Siinä perehdytään kansojen vedenpaisumuskertomuksiin. Kansojen vedenpaisumuskertomuksia tunnetaan 212 kappaletta. Niistä 186:ssa kerrotaan perheestä, joka pelastui. Legendoista 148:ssa mainitaan laiva, jonka matkustajat pelastuivat ja 64 kertomuksesta selviää, että pelastuminen tapahtui jollakin muulla tavalla. Tulva mainitaan maailmanlaajuiseksi 154 kertomuksessa ja eläinten pelastumisesta kerrotaan 142 kertaa. Nissen päättelee, että kertomukset osoittavat, että Raamattu on todella hämmästyttävän luotettava, kun sitä vertaa muihin lähteisiin. On myös syytä pitää mielessä, että nämä yhdensuuntaiset selonteot vedenpaisumuksesta on kirjattu eri puolilta maailmaa, jopa eteläisen Tyynenmeren Fiji-saarilta. Toisin sanoen, kyseessä ovat itsenäiset ja toisistaan riippumattomat kuvaukset yhteisestä perimätiedosta.
Tämä havainto on tuorein naula kehitysopin kirstuun! Michael Oard kirjoittaa näistä tutkimustuloksista yhteistyökumppanimme CMI:n sivulla. Viite hänen englanninkieliseen kirjoitukseensa on tämän artikkelin lopussa. Viitteessä on myös kuvat ja lähteet. Tämä blogitekstini perustuu Oardin katsaukseen.
Maakerrostumista puuttuu valtava määrä geologista aikaa. Tästä tosiasiasta tutkija Derek Ager huomautti ensi kerran jo vuosia sitten. Maastossa tehdyt havainnot eivät sovi väitettyyn geologiseen ajanmääritykseen. Aukkoja on enemmän kuin kerrostumia. Aukkoja on lisäksi kaikkialla, toteaa tutkija Peter M. Sadler. On ällistyttävää, että tästä huolimatta Ager väittää sedimentin kertymisen olleen tauotonta, eikä piittaa aukoista ollenkaan, kuten hänen alhaalla kursivoidusta kommentistaan käy ilmi.
Ateistit ja teistiset evolutionistit kieltävät vedenpaisumuksen
Geologit väittävät, että Raamatussa kuvattu vedenpaisumus ei olisi voinut synnyttää nykyisin havaittavia kerrostuneita sedimenttikivilajeja. Asia on käytännössä kuitenkin täsmälleen päinvastoin, sillä vallitsevan akateemisen opin, uniformitarianismin, mukaiset geologiset tapahtumat eivät selitä nykyisten kerrostuneiden kivilajien olemassaoloa. Kerrostuneita kivilajeja nimittäin on yllättävän vähän Maan väitettyyn pitkään ikään nähden. Nykyinen kerrostumisnopeus tuottaisi paljon enemmän, jos ”nykyisyys olisi avain menneisyyteen” eli uniformitarianismi olisi totta. Sen mekanismi kerryttäisi valtavan määrän sedimenttiä 4,5 miljardissa vuodessa. Kerrostumien puutetta selitetään aputeorioilla, mutta se ei auta, vaan maakerrostumat todistavat, että vallitseva uniformitarianismi ei ole totta!
Siteeraan seuraavassa yhteistyökumppanimme CMI:n Lucien Tuinistran kirjoitusta. Jeesus 2.0 ei tarkoita uutta tulkintaa Jeesuksen merkityksestä, vaan viittaa Hänen takaisin tuloonsa, johon uskovien pitää valmistautua ja josta heidän tulee kertoa uskosta osattomille.
Nykyisen rappioyhteiskuntamme tunnuslause kuuluu: ”Ole suvaitsevainen”? On annettava kaikkien kukkien kukkia ja pidettävä totuutta "suhteellisena". Kaikesta on keskusteltava, luovuttava ehdottomista periaatteista ja sopeuduttava valtavirtaan. Totuus selvitetään äänestämällä. Ellei tähän sopeudu, on yhteiskunnan ulkopuolinen, halveksittu fundamentalisti, jollaisia ei suvaita.
Kun valetta ryhdytään osoittamaan todeksi tieteen arvovallalla, tuloksena on farssi
Wikipedian mukaan farssi on komedia, jonka viihdyttävyys perustuu väärinkäsityksiin, yhteensattumiin, absurdeihin tilanteisiin, verbaaliin huumoriin ja nopeaan, loppua kohden kiihtyvään juoneen. Kirurgi Mikko Tuuliranta on analysoinut useita evoluutiotieteen farsseja. Hän on muun muassa leikellyt tyylikkäästi palasiksi lukion biologian evoluutio-opetuksen kirjassaan BIOS-1 - Evoluutio-osion analyysi BIOS-1 on välttämätön eloonjäämispakkaus kaikille lukion biologian pakolliselle evoluutio-aivopesulle altistuville. Tuuliranta on myös arvioinut tuoreen teoksen Evoluutio – Miten lajit kehittyvät? (Juha Valste, SKS, 2018). Seuraava teksti on Tuulirannan arvio kirjasta:
Siitä ei suurelle yleisölle kuitenkaan kerrota juuri mitään - - vai oletko lukenut iltapäivälehtien lööpeistä, että:
"TIEDE VAHVISTAA 6000 VUOTTA SITTEN TAPAHTUNEEN LUOMISEN".



