Kategoria

Raamatun sisältö (28)

Mielessäni heräsi vähän aikaa sitten kysymys siitä, miksi "Jumala" ei teehnyt maailmasta ikuista. Olen etsinyt tähän vastausta ja kokeilen nyt tätä sivua.
1)"Jumala" ei tehnyt maailmasta ikuista koska tiesi ihmisten hylkäävän hänet. Miksi kuitenkin loi maailman (jos edes ylipäätänsä loi). 2) Mitä järkeä "Jumalan" oli luoda jotain jos tiesi että se luotu hylkää luojansa??

Jumalan motiiveista tässä kysymyksessä emme tietenkään osaa sanoa mitään lopullisen varmaa, mutta voimme esittää erään mahdollisen vastauksen.

Olettakaamme, että Jumala haluaa luoda olennon, joka rakastaa häntä. Tämä rakkaus ei kuitenkaan saa olla pakotettua ja ennaltaohjelmoitua, vaan luotujen olentojen täytyy saada itse valita Jumalan rakastaminen.

Raamatussa mainitaan Jumalan olevan kaikkivoipa ja että ennen luomistapahtumia oli olemassa vain ja ainoastaan Jumala itse, ei siis mitään muuta. Näin ollen, mikäli oletetaan, että mitään maailmassa olevaa ei ole syntynyt ilman Jumalan vaikutusta, miten on selitettävissä Saatana?
Raamatussa kerrotaan, että Saatana oli "väärälle polulle" lähtenyt enkeli, joka himosi valtaa, mikäli siis muistan oikein. Nythän siis päädytään tilanteeseen, jossa Jumala on luonut enkelit ja siis myös Saatanan. Ja jos ajatellaan, että kaikki syntinen ja paha on Saatanasta, niin silloin on myös myönnettävä, että kaikki paha johtuu Jumalasta itsestään.
Onko siis Jumala luonut Saatanan ja pahuuden vain omaksi ajanvietteekseen vai mistä on kyse? Niin ikään tuntuu omituiselta vastakkainasetella aina Jumala ja Saatana, jälkimmäinen kun on täysin Jumalan kontrollissa. Kiitos vastauksesta.

Kiitos kysymyksestäsi,

käytännössä kysymyksesi kulminoituu siihen, että onko vapaan tahdon luominen pahasta. Jumala antoi enkeleillekin kyvyn valita ja Saatana sekä ryhmä muita enkeleitä valitsivat Jumalan tahdon vastaisesti. Jumala ei siis itsessään luonut pahaa, mutta vapaa tahto antoi mahdollisuuden myös pahaan.

Tämä ei liity kreationismiin, mutta koska en ole muualta saanut ymmärrettävää vastausta, yritän täältä. Minua on pitkään vaivannut kysymys siitä, miten Jeesuksen kuolema voi sovittaa ihmisten - jopa nykyään elävien - synnit.
Minun ymmärrykseni mukaan, jos pahoja tekoja yleensäkään voi sovittaa, sen voi tehdä vain tekijä itse. (Tekemättömiksi tekoja ei saa mutta anteeksi voi saada.) Jos synnit saa anteeksi, miksi siihen tarvitaan Jeesuksen kuolema, hänhän ei ole mitenkään osallisena tehtyihin synteihin? Onko tähän olemassa arkijärjellä ymmärrettävä seltys?

Kiitos kysymyksestäsi,

synti ja siitä seuraava rangaistus liittyy oikeuden tapahtumiseen. Rikoksesta tulee aina seurata rangaistus, jonka periaatteessa voi kuitenkin ottaa kontolleen "sijaiskärsijä".

Miksi vastauksenne ovat niin ympäripyöreitä? Esim "Raamatun paras selittäjä on Raamattu." Onko samalla periaatteella kirjailijan paras kriitikko kirjailija itse?

Mikäli mielessäsi oli muita "ympäripyöreyksiä", niin olisi kohtuullista odottaa esimerkiksi linkkiä artikkeliimme ja argumentaatiota siitä mikä artikkelissa oli ympäripyöreästi ilmaistu.

Kysymyksessä käytetystä analogiasta huomauttaisimme, että selittäminen ja kritisoiminen, sekä kirja ja kirjailija ovat eri asioita. Lisäksi "paras" ei tarkoita samaa kuin "ainoa."

Jos Raamattu on 100% totta ja sitä on noudatettava, onko kristityn noudatettava samoja ruokasäädöksiä kuin juutalaisten?
Myös orjuus mainitaan Raamatussa eikä sitä pidetä pahana. Olisiko minulla siis oikeus hankkia orjia Raamattuun vedoten?
Vanha testamentti neuvoo kivittämään kurittoman ja vanhempiaan epäkunnoittavasti kohtelevan pojan kun taas uudessa testamentissa tuhlaaja poika otetaan kotiin rakastavasti. Kumpaa käytäntöä uskovaisen tulisi totella?

Raamatun mukaan kristityn ei tarvitse noudattaa samoja ruokasäädöksiä kuin juutalaisten. Vastaus tähän kysymykseen löytyy suoraan Raamatun sivuilta ja tarkemmin sanottuna Apostolien tekojen 15. luvusta.

Itselleni on jäänyt epäselväksi Jeesukseen liittyvän sovitustyön logiikka. Eli toisin sanoen, miksi Jumala lähetti poikansa tänne ja miksi hänen täytyi kärsiä ristinkuolema. Sanotaan, että Jeesus näin sovitti kaikkien ihmisten synnit, ja joka häneen uskoo pelastuu.
Käsittääkseni tällä on yhteys myös vanhaan liittoon, jossa synnit saatiin anteeksi tunnustamalla ne ja uhraamalla Jumalalle esim. eläimiä hyvitykseksi. Sinänsä tunnen kyllä ymmärtäväni tämän asian, mutta toisaalta eräänlainen "heureka-tason" saavuttaminen on jäänyt itseltäni paitsi.
Toinen kysymys koskisi ihmisen vapaan tahdon ja Jumalan kaikkitietävän olemuksen suhdetta. Tämä on askarruttanut mieltäni jo pitkään. Kun lukee Raamattua, niin jossain kohdissa mainitaan, muistaakseni esim Saulin kohdalla, että Jumala katui hänen valitsemistaan Israelin kuninkaaksi. Samoin taidetaan mainita vedenpaisumuksen kohdalla.
Tietääkö hän aina, mitä tuleman pitää? Ja jos tietää, niin eikö se silloin tarkoita sitä, että kullakin ihmisellä on kohtalo. Ja jos näin on, niin eikö silloin olisi Jumalan kannalta väärin luoda sieluja, joiden kohtalona on auttamatta helvetti.

Jumala lähetti Poikansa, koska muuta keinoa ei ollut. Jeesus itse Getsemanessa rukoili3, että sovituksen olisi voinut hoitaa jollain toisella tavalla. Mutta ei. Muuta keinoa ei ollut. Jeesus tiesi mitkä mittaamattomat kärsimykset häntä odottivat, ja hän suostui niihin – Rakkaudesta meihin ihmisiin. Lankeemuksen rikkoneita välejä ei mikään muu olisi voinutkaan sovittaa pysyvästi.

Jeesushan paransi sokeita, mutta mitä jos se oli synnynnäinen sokeus, geenivirhe, tarkoittaako se että, Jeesus muutti geeniä, ja jos muutti, niin prantuneen ihmisen jälkeläisissä olisi silti Jumalan kosketus?
Ja Jeesuksen aikaan oli monia muitakin profeettoja jotka, paransivat, antoivat näön takaisin, kävelivät vettenpäällä, ja tapettiin, mistä voidaan olla varma että Jeesus, on juuri oikea näistä riviprofeetoista, ja kun muut profeetat paransivat, tarkoittaako se että parannetun jälkeläisissä on harhaoppisen jälki?

On kyseenalaista ja jonkin verran turhaakin alkaa arvuuttelemaan, miten tarkkaan ottaen Jeesus sairaat paransi – selvää on, että parantumisiin liittyi konkreettisia ihmeitä.

Sen kummemmat spekulaatiot esimerkiksi siitä miten Jeesuksen parantaman henkilön kantamat perinnölliset sairaudet siirtyivät eteenpäin, saa jokainen tehdä omalla tahollaan. Ja selväähän on, että jokainen Jeesuksen parantama ihminen kohtasi aikanaan kuoleman.

Osaisitteko sanoa, miten ensimmäiset ihmiset olisivat pystyneet elämään niin vanhoiksi kuin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa väitetään? Esimerkiksi Aadam eli 930 vuotiaaksi, Set 912, Nooa 950 jne. Johtuiko tämä mielestänne pelkästään siitä, että heillä oli paremmin säilynyt geeniperimä? Vai oliko vuoden pituus lyhyempi?

...Ihmisen syntiinlankeemuksesta oli kulunut verrattain lyhyt aika siihen, kun Jumala lähetti tulvan. Tältä pohjalta voidaan olettaa, että ihmisen perimä oli vielä varsin "puhdas". Toisin sanoen Ihmisen perimä mahdollisti tuolloin pitkän eliniän. Geneetikko Dr. John Sanford uskoo, että juuri Nooan tulvan aiheuttaman säteilyn voimakas kasvaminen aiheutti muutoksia perimässä, jotka johtivat sitten dramaattiseen eliniän lyhenemiseen. Tätä näkemystä tukee Raamatun ilmoitus, RATE ryhmän löydökset, sekä tietomme säteilyn mahdollisista vaikutuksista perimään.

Sivu 2 / 2