Luominen artikkeliarkisto

Ari Takku

Suomalaisen sananlaskun mukaan ”luulo ei ole tiedon väärti.”¹ Sama sanonta voisi kuulua: ”Ilman tarkkoja tietoja on turha tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.”

Nykypäivänä on yleistä kuulla väitettävän, että tiede olisi todistanut Raamatun virheelliseksi. Tämän väitteen taustalla on puutteellinen käsitys tieteestä. On tehtävä selvä ero kokeellisen tieteen ja alkuperätieteen välillä. Siinä missä kokeellinen tiede käsittelee nykyhetkessä tapahtuvia, toistettavia ilmiöitä, alkuperätiede käsittelee menneisyyden tapahtumia, joita ei voida toistaa ja joita ainutkaan ihminen ei ole havainnoinut.² Kokeellista tiedettä saamme kiittää esimerkiksi teknologian ihmeistä ja lääketieteen kehityksestä. Alkuperätieteen piiriin puolestaan kuuluvat erinäiset teoriat maailmankaikkeuden ja ihmisen alkuperästä, joissa ihmisten maailmankuvat vaikuttavat merkittävästi alkuperätieteen nimissä tehtäviin eräänlaisiin uskon julkilausumiin. Tunnetuin julkilausuma lienee uskomus miljardien vuosien astettaisesta kehityksestä mikrobista mikrobiologiksi.

Raamattuun kirjoitetussa todellisessa historiassa meillä on täydellisen luotettavan silminnäkijän todistus mm. maailman ja ihmisen alkuperästä. Tämä varma tieto tapahtumista lyö aina laudalta toisarvoiset spekulaatiot.

Lisäksi on tehtävä ero todisteen / tuloksen ja siitä tehtävän tulkinnan välillä. Voimme esimerkiksi kaivaa maasta fossiilin, joka on sama niin luomiseen kuin evoluutioon uskovallekin. Siitä tehtävät tulkinnat ovat puolestaan täysin erilaiset: evoluutioon uskova näkee silmissään vuosimiljoonia vanhan jäänteen, kun taas luomiseen uskova hämmästelee todennäköisesti Nooan aikaisen tuhotulvan aikana syntynyttä fossiilia.

Raamattu kehottaa meitä koettelemaan kaiken ja pitämään sen mikä on hyvää (1. Tess. 5:21). Tieteen lajien jako kokeelliseen tieteeseen ja alkuperätieteeseen, ja todisteiden, havaintojen ja mittaustulosten erottelu tulkinnoista vie pitkälle. Siispä kun seuraavan kerran kohtaat uutisen, joka ensisilmäyksellä haastaa uskosi, selvitä, onko uutisen taustalla kokeellisen tieteen tulos vai alkuperätieteen nimissä tehty tulkinta.

Tässä numerossa näet tätä koettelua käytäntöön sovellettuna. Maailmankuva määrittää tulkinnat esimerkiksi

• endogeenisten retrovirusten alkuperästä (s. 4),
• Grönlannin ja Antarktiksen mannerjäätiköiden iästä (s. 12),
• arkeologisista löydöistä (s. 18),
• luonnosta löytyvästä nerokkaasta suunnittelusta (kolibri s. 21, hunaja 24),
• elämän vaatimasta valtavan monimutkaisesta informaatiosta (s. 22),
• luolista ja niiden sisältämistä tippukivistä ja radioaktiivisesta iänmäärityksestä (s. 31),
• elävistä fossiileista (s. 34),
• pimeästä aineesta (s. 42), ja
• luonnosta löytyvästä rakenteellisista yhtäläisyyksistä – homologioista (s. 45).

Luomisesta lapsille -osiossa on vuorossa Herraamme Jeesusta eli Lunastajaa käsittelevä toiseksi viimeinen eli kuudes osa sarjasta Evankeliumin historian 7 L -kirjainta (s. 8).

Lehdessä käsitellään myös Raamattua ja sen tulkintaa. Aukkoteorian vaaroista kerrotaan alkaen sivulta 36 ja 1. Mooseksen kirjan elintärkeää roolia Uuden testamentin osalta pohditaan sivulta 38 alkaen.

Lisäksi lehdessä kumotaan väite, jonka mukaan uskolla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa (s. 16) ja esitellään CMI:n huippudokumentti Evoluution Akilleen kantapäät (s. 28).³

Toimimme alussa mainitun suomalaisen sananlaskun mukaan, kun noudatamme Tessalonikalaiskirjeen kehotusta kaiken koettelemisesta. Materialistisen alkuperätieteen tulkinta ei todellakaan ole Raamatun todellisen historian väärti.